Sinäkin, Eero? (2014)

Seiskaysin surullisen kuuluisin biisi, joka on kuitenkin ajan saatossa noussut jonkinnäköisen kulttibiisin asemaan. "Itse asiassa minusta on alkanut tuntua viimeaikoina siltä, että tämähän on oikeastikin 79:n paras biisi", Eero myöntää. Kappale on yhdistelmä tunnelmallista pianointia, raskaita kitaravalleja, riipaisevan tunteikasta sooloilua ja tutun Seiskaysimäistä ylitulkintaa laulujen osalta. Surkuhupaisaa sanoitusta on sensuroitu aavistuksen verran, sillä Eeron sanoin: ”alkuperäistä ei kehdannut edes soittaa missään”. Uuden toteutuksen myötä kappale on saanut nyt annoksen jykevyyttä ja Eeron mukaan ”kuulostaa siltä, mitä alunperin haettiin”. Hän vielä lisää: "Sovituksessa pyrittiin siihen, että jokainen kitaranjyräys kuulostaisi siltä, kuin kitaristi iskisi täydellä voimalla. Voimaa ja tunnetta oli siis sovituksen idea. Tässä biisissä on jotain sellaista, josta olen aina salaa pitänyt, joten oli erityisen mielenkiintoista ja huvittavaa päästä versioimaan tämä uudelleen. Tässä biisissä on koko 79:n syvin olemus."

Eeron mukaan sävellykseen todennäköisesti vaikutti alitajuisesti eräässä pienenä nähdyssä Sega-mainoksessa kuulunut musiikki. Hämärä muistikuva varmistui, kun kyseinen mainos löytyi vastikään Youtubesta ja yhtäläisyyttä todella oli. Myös pariin muuhun biisiin olen löytänyt tästä jälkikäteen selkeää samankaltaisuutta, mutta en usko niiden olleen vaikutteena sävellykselle.