Monosurround

Jos joku odotteli Girl Who Stole The Worldin manttelinperijää, niin tässä se varmaankin on. Biisi kertoo epätoivosta (taas, positiivisia kavereita kun ollaan) ja myös siitä että täytyy ottaa apu vastaan kun sitä tulee. Aina löytyy joku joka nostaa takaisin ylös vaikka ei itse jaksaisikaan enää.

"Let's do some living before we're dead"

Uusia nauhotteluja taasen pitkästä aikaa. Tämä on katkerampi, ei-niin-elämänmyönteinen näkemys parisuhteen päättymisestä. Sitä aina sovitaan että "ollaan ystäviä" jne. mutta miten siinä AINA käy niin ettei ollakkaan ?

"And if the time don't break you down
I know I will"

Kertoo kaiken.

Vähän varhaisempaa tuotantoa, osittain miksaus kesken vielä mutta kyllä tuosta ideasta kiinni saa. Tämä on sanoituksellisesti enemmän sellaista Carpe Diem ( "Tartu hetkeen", ei "päivän kala")- tyylistä iloittelua. Pitäähän sitä melankolian keskellä jotain valoisaakin kehitellä. Ehkä.

Tämä kappale on katkerampi kuin edeltäjänsä, vaikkei sitä ehkä huomaa kuin tarkalla rivien välistä lukemisella. Biisi kertoo tilanteesta, jossa "kertoja" on viimein päässyt irti menneestä ihmissuhteesta mutta toinen on vielä siinä kiinni, irti päästämättä. Säkeistön sanoitus "In this room you don't exist/ you have no power I can't resist/your ghost can't hurt me while I'm here/you try but you can't get near..." kertoo minun mielestäni aivan tarpeeksi biisin hengestä. Kuunnelkaa itse ja hoksatkaa! =)

Surullisempi biisi. Kertoo surrealistisesta unesta jonka Kuitusen Ville näki; nuori surusilmäinen nainen maalaa taulua maailmanlopusta, ja kun viimeinen siveltimenveto laskee paperille, maailma loppuu.

Tämäkin on ensiesitys-biisi, jota ei muualla HMS-demoilla yms. kuule... vielä.

Tämä rallatus ei ole millään HMS:n demolla tms. vaan ihan kotona kitaristimme Vellun kanssa kahdestaan tehty väkerrys. Hyvälle mielelle tästä tulee. Hyvä ralli!