Perustaja: rengas
Se on muuten Kemin paras työmies eikä työntekijä.
Noniih, pitkästä aikaa taas uusi biisi ulkona.
Uusi biisi on hyvä, mutta virvelisoundi on paras.
pakkohan se oli tulla kuunteleen ehc:n piristäviä biisejä
Kyllä tää tästä. Uudet vehkeet, uudet kujeet.
Sun pitäis mainita facebookissa aina kun lisäät biisejä.
Herra höh ei taida itse edes olla facebookissa nykyään... Mutta voinhan mä silti ruveta spämmäämään siellä. Ei se minua haittaa.
Et voi tietää hlösyyttäni.
Mutta höhsyytesi voin tietää.
Lisää viesti

Ristiriitaisia sävellajeja ja jäänkylmää tunnelmaa.
Jännää jännyydellä.
Puolirauhallista.
Nopeaa pilipalia.
Joskus pienestä kitaranäppäilykuviosta kasvaa vähän isompi teos.
Kevyttä kauraa.
Jaksoin peräti rummutkin äänitellä tähän.. Laatu nyt vaan on mitä on, mutta onpahan kumminkin.
Melkein jopa tanssittava.
Tällainen rummuton tekele taas. Sisältää jännän kokeilun...
Tulipas sopivasti jouluista tunnelmaa..
Electron tulikaste.
Räkäistä autotallirockia.
Jännää.
Menevää biittiä.
Kitara, basso ja koskettimet... Niin sekä valitettavasti rumpukone.
Hyvin energinen kappale.
Rummutonta mietiskelymusiikkia.
Aika karun saundimaailman omaava teos.
Taas on huijausrummut käytössä.
Pitääköhän jatkossakin turvautua rumpukoneen apuun, kun sillä asiat tuntuu sujuvan niin mutkattomasti...
Masennuksen ultimoimismusiikkia.
Sinne tulee joskus eksyttyä.
Hiljaisen voimakas.
Taas pitkästä aikaa. Tätä voi kaiketi kutsua jonkinlaiseksi pelimusiikiksi.
Sille, joka tykkää.
Pehmeä kappale.
Tähtiin kurottelua.
Taas näitä mandoliinibiisejä..
Kitaralla höystettyä urkumusiikkia.
Hittiainesta..
Hieman ennestään tuttua ja jotain vähän uutta.
Ts. nuottimyrsky.
Reissukappale.
Mandoliini hyötykäytössä.
Poikkeuksellisen iloinen renkutus.
Komppilautanen soi. Ja tässä on aivan järkyttävän typerän kuuloset viimeset osat.
Vähän mielikuvitukseton kappale, mut ei se mitään. Onpahan ainakin helposti omaksuttava.
Peruskauraa ja pientä kikkailua.
Jos et vielä ole, niin tätä kuuntelemalla varmasti tulet mielisairaaksi.
Tää on vähän outo tapaus. Ei osaa oikein kuvata tarkemmin.
Mestariteos. Se, joka muuta väittää, on väärässä.
Rummuton.
Täydennetty vastakohtaisuuksilla.
Päätöntä menoa.
Vaihtoehtoinen joululaulu.
Varma hitti.
Nirepakat.
Tyypillinen mun tekele.
Mandoliinibiisi 2.
Saundimaailmaltaan etäistä sukua Andalusian Naalille.
Tässä haettiin vähän sellaista villilänsi-tunnelmaa, mutta siitä tuli jotain aivan muuta.
Biisi, jossa tapahtuu niin, ettei välttämättä huomaakaan.
Lievästi Pilipalimusiikkia.
No joo.
Nimestä voi jotain päätellä.
Mandoliinilla varustettu pilluralli.
Kaikkea kannattaa kokeilla.. ainakin kerran.
Siniaallon harjalla ratsastamista.
Lento tämän galaksin toiselle puolelle.
Fuusioprogejazzia.
Kirjaimellisesti.
Jos kerran Steve Hackett tekee puolen tunnin kitaran soolokappaleita, joissa ei tapahdu yhtään mitään, niin miksen minäkin.
Tervetuloa 80-luvulle.
Felis Domesticuksen alkuajoilta peräisin oleva biisi. Päätin äänittää, kun sille ei muuta käyttöä ollut.
Armotonta sooloilua!
Ihan hyvä biisi. Kannattaa kuunnella useammankin kerran.
Kappale saattaa olla hämärä tai sellainen, ettei siitä oikein saa mitään irti.. Mutta ei hätää, niin sen pitääkin olla.
Tämän kappaleen rummut on äänitetty vanhalla stereo cassette recorderilla kasetille ja siirretty sitten tietokoneelle. Välttämätöntä oikean tunnelman saamiseksi.
Tajuntaa laajentava kappale. Sisältää maailman oudoimman rumpufillin.
Kuuntelemisen arvoinen teos.
Vuoden 2017 kesän kuumin hittibiisi.
Rauhallista marssimusiikkia.
Tarpeeksi typerä.
Sitä itteään.
Kauan sitten kasetille äänitetty tapaus.. Siksi laatu on sitä mitä se on.
Kirkkomusiikkia.
Taasen casioilla väännetty tapaus.
Kannattaa varmaan kahteen kertaan kuunnella, ku jäi vähän lyhyeksi teokseksi.
Armotonta haikailua.
Aikalailla hatusta vedetty tapaus.
Takaisin luontoon.
Kaaosta, kaaosta.
Rämistelykappale.
Mysteerisenlainen kipale. Taas vähän Mike Oldfield -tyyppisiä sydeemejä..
70-luvun Mike Oldfield -tyyppistä jamittelua.
Avaruusmaista tunnelmointia.. ilman rumpuja.
Luomiskausi huipussa.