Nykyiset raviradat ovat tarkkaan suunniteltuja, hoidettuja ja hyvin kaarrotettuja jotta hevoset voivat juosta mahdollisimman nopeasti niiden jalkojen rasittumatta pahasti. Suomessa yleisin ratapituus on 1000 metriä, Amerikassa 1609 m (maili), mutta myös puolen mailin ratoja on. Yleisimmät juostavat matkat ovat 1609 m ja 2100 m, mutta jonkin verran järjestetään myös 2600 m ja 3100 m kilpailuja, harvemmin myös yli 4 kilometrin kilpailuja. Eripituisten matkojen lisäksi raveissa on erikseen lähtöjä muun muassa eri-ikäisille hevosille sekä tammoille ja oreille (jälkimmäiset yleensä avoinna myös ruunille). Taitouimarilla on hyvä uimataito, kestävyyttä ja voimaa, tekniikoiden hallintaa, kordinaatiokykyä, rytmitajua, esiintymistaitoa ja notkeutta. Kilpailuissa seniorisarjassa kokonaispisteistä 50 prosenttia tulee teknisestä- ja 50 prosenttia vapaaohjelmasta, jossa pisteet jaetaan teknisistä ja taiteellisista elementeistä. Taitouinnin musiikkiohjelmia ovat yksinuinti (solo), pariuinti (duo), kolminuinti (trio), joukkueohjelma (4-8 uimaria) sekä näiden yhdistelmä eli yhdistetty vapaaohjelma (combo, max. 10 uimaria). Suomessa trio on harvinainen, ja yleensä sitä uidaankin vain osana comboa. Fysiikan tutkiminen oli 1900-luvun alussa alkutekijöissään, kun verrataan tilannetta kemiaan. Maailmanlaajuisesti 1900-luvun alussa arvioidaan olleen 1200%u20131500 yliopistofyysikkoa. Fyysikoiksi lasketaan ne henkilöt, jotka ansaitsevat elantonsa fysiikan opetuksella tai fysiikan tutkimuksen kautta. Monien tieteiden tapaan fysiikkaa tutkittiin lähinnä Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Fysiikan tutkimuksen suurimmat maat 1900-luvun alussa olivat Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Yhdysvallat. Edellisten neljän maan fyysikoiden lukumäärä oli yhteensä 600 eli noin puolet koko maailman fyysikoista. Yhdysvaltojen fysiikan tutkimus oli kuitenkin hyvin kapea-alaista verrattuna Eurooppaan.lähde? 1900-luvun alun jälkeen fyysikoiden lukumäärä lähti nopeaan kasvuun. Tämä johtui osaltaan siitä, että fyysikoiden tärkeys huomattiin teollistuvassa maailmassa. Kaviokuume on vaikea kaviosairaus, joka johtuu hevosen aineenvaihduntahäiriöstä. Kaviot ovat kuumat ja etujalat voivat olla työnnetty kauas eteen, koska hevonen yrittää siirtää painoa mahdollisimman paljon takajaloille. Kaviokuumetta esiintyy vain etujaloissa. Sairaus johtuu yleisimmin ruokintavirheestä. Joissakin tapauksissa sairaus voi aiheutua myös kovalla alustalla ratsastamisesta tai jopa hengitysvirheestä. Hoito pitää aloittaa heti oireiden ilmettyä. Sädemätä johtuu useimmiten huonosta hygieniasta, mutta myös huonosta kaviohoidosta ja sädeuurrosten ahtaudesta. Säde haisee hyvälle, se on pehmeä ja se voi muuttua rumaksi.