Kappaleen alkuvaiheilla en osannut ajatella tästä mitään hyvää tai huonoa. Puolivälissä biisiä alkoi kappale selkeästi herättämään mielenkiintoni ja kuuntelemaan tosissaan. Tämä on oikeastaan semmonen biisi, joka paranee vain loppua myöten. Aika synkkä kitaran riffi ja silleen. Tulee jopa doom metal mieleen, koska niin hidastempoinen. Enpä tätä kuitenkaan doomiksi sanoisi.

Olette yllätyksiä täynnä Antipopen porukka!

Hieno biisi silti, mutta kaipailen enemmän "vauhdikkaampia" biisejä, missä on menoa ja meininkiä.

Loistavaa kuulla kun annatte meille takas näin loistavia biisejä joissa on potkua ja hyviä hetkejä