Pöly laskee ja näen valon kirkkaan.
Tiedän, matka tää hetkeksi paikoilleen jää.
Tuo valo kirkas paistaa silmään.
Niin vieras, outo, tämä hetki hämmentää.
Kun nähdä saan kauniin t
aivaan ja maan,
niin voimaton silti niin rauhoittavat.
Kun taas matka jatkuu tiedän minkä vuoksi taistella.
Tämä tunne auttaa, auttaa jaksaan.
------------------------------------------------------------------------------
Hengelläsi saat ritarin maineen,
kunniasi kiven kova on.
Sielullasi luot vastarintaa
ja taas uhkaamme kuolemaa.
------------------------------------------------------------------------------
Niin kauniista muuttuu taas kuolema.
Me luomme maailmaa, jota viha ei valtaa.
Taakse jää taas tuo kaunis maa,
jota ihmiset pilaavat kateudellaan.
------------------------------------------------------------------------------
Se minkä antaa, sen tuplana ottaa.
Tämä siunaus, pahuuden sinetti ikuisuuden.
Tähän lankea emme, seisomme takana sanojemme.
Lujana kuin rauta, voimakkaana kuin tuulet maan.
Nyt nähdä saat sielujemme harmoniaa,
jota tämä hetki toistaa ja kuuluttaa päälle maan.
Viimeiseen mieheen ja viimeiseen pisteeseen
me teemme sen, mikä on haaveemme.
(lisää)