Belz Krov:n "pitkäsoitto" sanan varsinaisessa merkityksessä, enemmänkin ÄÄNI "kirja" kuin perinteinen levy siinä mielessä, että suosittelen tämän kuunneltavaksi alusta loppuun järjestyksessä ja huolella kerran mieluummin kuin arvioimaan osia. Kommentit toki voi antaa joko osasta tai kokonaisuudesta, mutta mieluummin kuulisin ihmisten huomiomioivan jälkimmäistä. Sanoituksellisesti pyrin mielikuvia luovaan ilmaisuun mutta samalla konkreettisesti etenevään tarinaan, mikä toi omia haasteita musiikille. Levyn kappaleet eivät yleensä edusta yhtä genreä, vaan ovat omanlaisensa sekoitus sitä, mitä milloinkin musiointi antoi, soundimaailman yhteinäisyys kuitenkin viittaa johonkin electroindustrialin-alternative-metallin, ambientin jne. suuntaan, vaikak välillä käväistään hiphopissakin. Unohtamatta yhteneväisyyttä ja kokonaisuuden loogisuutta. Hämäriä kuunteluhetkiä!