helkkari improvisaation mestarit-näinhän zeppelinikin biisinsä teki.
karma to burn tulee pos. tavalla mieleen-särö on hyvä-se on elämää!

Mukavan rauhallinen tunnelma joka sitten muuttuu mukavan räyhälliseksi. Lopun revitys kruunaa biisin.

Pari minuuttia biisiä takana ja nyt on jo vakuuttanut, kyl mun on pakko faniutua koska tää on jälleen sellaista musiikkia jolle löytyy aina kiinnostus sopivassa mielentilassa ja mulla on lähes skitsofreeninen taito joutua erilaisiin mielentiloihin :)
Neljän minuutin kohdalla kitaran runnonta ahdistaa, ei saa vedettyä henkeä. Musiikkia autioille pihoille ja pelloille. Toivon että harkitsette "bändille" parempaa nimeä koska se syö pikkasen tunnelmaa 8)

Mielellään kuuntelee. Hyvä meininki, laulajaa kaipailen tähänkin.. Kivoja muutoksia. En nyt oikein osaa kommentoida paremmin.