No joo onhan täs mikseris jo hengattu aika kauan ja etsin jotain tälläistä.
Tiedostan tämän tyyylin vaikeudet ja marginaalisuuden,silti tässäkin biisissä
on oma syvällisyytensä ja se lyö kättä ns. konvettionaalisen angloamerkkalaisen 3min muna -ajattelun kanssa.jep.Pikantti dilsa lopussa.

Tämä jos mikä on rauhoittavaa musiikkia, ainakin ensimmäisten 5 minuutin aikana, siinä ollaan nyt menossa. Voisin kuvitellan tämän kappaleen vaikkapa Opethin jollekin levylle välifiilistelyksi.
Tämän kuuntelemiseen todellakin täytyy asennoitua oikealla tavalla, eipä tästä juurikaan saisi mitään irti tyyliin "jahas, mitäs tämä on."
Voisin sanoa tätä ennemminkin "tunteiden tulkinnaksi" kuin tavalliseksi kappaleeksi.

Pidin tunnelmasta kovasti. Ymmärrän kyllä, jos ei mikseristä poppia etsivä jaksa keskittyä näin pitkää aikaa. Ehdottomasti kyllä enemmän soundtrackia kuin Post-Rockia mielestäni :)

Älä suotta puolustele sitä, miksi teet kymmenminuuttisia kipaleita. Se on oikein. Popin konventioista kannattaa pyristellä eroon. Ja totta, tätä on turha arvioida arvosanoin ensikuulemalta.

Tein kuten artisti toivoi. Kuuntelin koko biisin. Ihan sama minulle mitä muut ajattelevat, mutta jotenkin löydän tästä jotain todella merkittävää. Ei ole mitenkään jokapäivästä löytää jostakin kappaleesta niin paljon tilaa kuin tästä. Rapiat neljä minuuttia kuuntelin monttu auki, että jopas. Mun täytyy kuunnella nuo muutkin biisit läpi. Onhan tässä siis pituutta kovasti, mutta mielestäni ei liikaa. Käräytän nämä biisit kyllä rompulle ja kuuntelen autossa, tämä on hyvinkin pitkälle sellaista musiikkia, mitä varten Mikserin kaltaiset palvelut ovat olemassa. Kanava sellaiselle musiikille, jota ei voi kuulla radiosta. Ei tätä biisiä oikein voi kategorioihin laittaa. Hieno. Kiitos.

Kuuntelin kappaleen kokonaan ja kunnollista kommenttia antaakseni täytyisi minun kuunnella se taas uudestaan. Ihan hienosti rakennetula ja sävelletyltä kokonaisuudelta tämä vaikuttaa. Se soundtrack taattaisi olla genreksi sopivampi, koska minulle tuli ainakin tästä mieleen nimenomaan soundtrack. Hienosti kasvatettu teos. On harmillista, ettei nykyään arvosteta tämänkaltaisia isoja kokonaisuuksia toisin kuin psykedeliarockin aikaan 60- ja 70-luvulla. Tämä on ehdottomasti mikseri.netin parasta antia. Sitä paitsi on vaan hyvä, jos joku tekee pitempiä biisjeä kuin sen kahden minuutin pituisia. Meitä rokinveivaajia on kyllä aina tarpeeksi, mutta rohkeasti erilaisen musiikin tekijät ovat vähissä. Ja tällä tarkoitan sellaista rohkeasti erilaista musiikkia kuten tämä kyseinen biisi, enkä sellaista kaameaa suhinaa ja sirinää, mistä ei saa edes kunnolla tolkkua eikä soinnuista selvää.

Olen nyt kuunnellu kaksi minuuttia stereosynaa ja kitaranäppäilyä. Sori nyt, mutta en minä jaksa tällaista fiilistelyä kuunnella. Eikä tarvitsekaan. Taisin nimittäin olla "se yksi palaute." Ei minulla mitään pidempiä biisejä vastaan ole, mutta rajansa kaikella. Voihan sitä jämähtää Essollekin bensaa jakamaan. Next.

biisi oli erinomainen ja tarjosi hienoa vaihtelua metalbiisien väliin. Pituus ei haitannut vaan ennätin mietiskelemään läpi päivän tapahtumat!

I like the bell-intro. I think that the guitar could use some reverb or something to match those bells. To me it almost sounds like fractal music. Very nice :-)

Tässä kai haetaan uutta näkemystä klassiseen musiikkiin. Ei herätä kyllä intohimoja. Tekninen toteutus ja saundit on hienoja. Onko tätä ajettu minkään masterointivermeen läpi? Toisaalta ei klassista kai "oikeaoppisesti" tarvitsekaan.

(siis muistetaan, että klassinen oli joskus kauan sitten aikansa viihdettä ja se tuli omillaan toimeen)

Soundit ovat heti alkuun psykedeliset, mikä on hieno homma. Ja myös tuo valtavirrasta poikkeaminen. Niin paljon täälläkin mikserissä kuulee noita kopion plagiaatin kopioiden plagiaatteja. Ja ne ovat perseestä.

Kappale kasvaa tyylikkäästi eteenpäin. Tosin mielestäni se olisi voinut kasvaa hieman nopeammin. Ei tätä pariin minuuttiin kannattaisi typistää, mutta ehkä puolet olisi voinut lähteä... makuasioita. Rauhallisempi osio ja sen jälkeen tuleva tiluttelu pelaa myös. Ihan hyvä kappale, mutta ehkä jää jotenkin irralliseksi kokonaisuudeksi. Ehkä laulua olisi tarvinut paikoin johonkin kohtaan...

Hienoja harmonioita ja kauniita melodioita tässä biisissä.. Tällainen kävisi hyvin johonkin elokuvaan, on tämä sen verran hyvin tehtyä tavaraa. Ensimmäisenä hirvitti tosissaan tuo biisin pituus, mutta kuunneltuani tämän totesin, että ei tämä yhtään liian pitkä ollutkaan. Itseasiassa biisi on juuri sopivan mittainen ja genreksi kävisikin paljon paremmin tuo soundtrack.

Ihan kunnioitettavaa tuo mitä laitoit biisin esittelyyn. Kannatan ajatuksiasi,vaikken niin itse teekään. Kun tän musan tekee näin, on helppo seurata miten biisi etenee ja mitä elementtejä tulee mukaan. Kaunista tämä soitto on ja kitarakuvio mitä tässä toistetaan, ei puuduta. Ehkä jotenkin tuossa kohdassa missä "hidas bassomainen"kuvio tulee, olisin toivonut jotain lohduttavampaa käännettä.Enkä sellojuttuakaan olisi välttämättä kaivannut. vaan hmmm....jotain.Tempon vaihteluita, yllättävää käännettä, lyömäsoittimia yms.
Oli miten oli, on tässä paljon käytetty ajatuksia ja luovuutta ja sen kuulee,koska se pisti kuuntelemaan tätä. Henkilökohtaisena kokemuksena tästä ei tullut matkaa itseeni, vaan matka sinun maailmaasi?

Joo... Tätä biisiä ei voisi tiivistää kahteen minuuttiin. Rauhallisuus, joka lähtee sitten aukemaan hitaas, mutta varmasti kuin kukkanen keväällä. Tässä on hyvin kerrostettu tuo hermostuneempi räminä tuohon joka jankkaa nopeammin kun taas todellinen tapahtuma plimplottaa hitaasti. Elää olmaa elämäänsä siin taustalla. Hengittää syvään, rauhallisesti, varmasti ja itsetietoisesti - Kauneutta.

Sitten kappale siirtyy selvästi touohon toiseen osioon, jossa tulee uhkaavuuden ääniä. Sama hermostuneinen vs. rauhallisempi teema jatkuu. Tälläkertaa tuohon rauhallisepaan teemaan on tullut vähän syvyyttä ja uhkaavuutta saundin muodossa. Minulle tulee hermostunut ja odotava olo edellisen osion rauhallisemman pinnan alla kuplii osion sijaan. Tämä osio tuntui kestävän liian pitkään eikä lopetus oikein postanut jännitettä, joak jäi vähän häiritsemään.

Aika makea pätkä kaikenkaikkiaan.

ensimmäiseksekin hyvä fiilis oli läpi melkein kymmenen minuuttisen, tietysti viiden minuutin kohdalla odotin että biisi olisi "räjähtänyt", kuuden minuutin kohdalla olin tyytyväinen että nyt tuli taas hyvä fiilis, kahdeksan minuutin kohdalla odotin semmosta dramaattista loppua.. no mutta, hyvä biisi, hyvin oli äänet hallussa =)

Vaikka koitin kuunnella biisiä sillä asenteella, että kyseessä ei ole perus-pop-biisi, niin valitettavasti ei minulle oikein auennut, turhan hitaasti etenevää. Olisin jotenkin toivonut biisin kasvavan loppua kohti, nyt se tuntui vain leijuvan paikallaan.

Tässä taitaa olla asialla siinä määrin tulisieluinen sälli että ei parane väittää vastaan. :o
Jännittävän kuuloista musiikkia. Laadukastakin vielä kaupan päälle. Tällaista pitää joko kuunnella tarkasti tai antaa suosiolla kaiken pysytellä taustalla tunnelman luojana. Tällainen on parhaimmillaan synkkinä, sateisina öinä jolloin maailman pahuus muuttaa muotoaan paljastaen altaan toisen todellisuuden jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää.

Jotkut soundit erottuvat hiukan liikaa ja töksähdellen, kuten tuo soundi taustalla... olisikohan joku korkea bassokitarasoundi, joka vetää yhtä ja samaa. Vasta tuossa kolmen minuutin jälkeen siitä pääsee eroon, kun tulee muutakin mukaan. Kyllä tätä silti kuuntelisi, jos tekis mieli vaan ottaa taustalle jotain laulutonta musiikkia. Tästäkin olisi voinut erottaa kaksi eri teosta. Jos vaikka näistä tekisi elokuvan, niin alkupuolisko sopisi introksi ja muut joihinkin leffan kohtauksiin.

Rento meininki ja kyllä tämän jaksoi kuunnella loppuun...jollain tavalla vaikuttavaa...olen sanaton!

Melkoista selittelyä tuo esittely teksti... noh. Tämä voisi sopia jonkun elokuvan tai sarjan teemaksi. Miksauksessa instrumentit ovat balanssissa, mikään ei "pomppaa" korville.

Tämä on hyvää unimusiikkia ennen kuin menee nukkumaan.

Mukavasti soljuva ja lipuva äänimaailma. Erityisti pidän puolivälin tienoilla vallitsevasta tunnelmasta, kun mukana on muhkeat matalat äänet ja kokonaisuus alkaa kuulostamaan ja tuntumaan seinämältä ja vallilta, joka lipuu hitaasti halki ajan ja avaruuden. Biisi säilyttää yhtenäisen tunnelman ja kulkee selvästi jostain johonkin. Tämä on kaunis kaari ja oikein poikkeuksellinen varsinkin mikserin tarjonnassa. Kiitoksia tästä.

vedoten noihin biisin esittely teksteihin, ei tää vois ollakaan yhtään lyhempi. tällasenaan just hyvä. eteerisen rauhallinen mutta samalla tumma ja syvä luotaava. jessistetteriöministeriö ja sitä rataa, en muuttas biisistä mitään mihinkään suuntaan.

Taattua ja turvallista Kosmis saundia tarjolla. Elementithän monesti ovat kovin samanlaisia, tässä tosin freesinä poikkeuksena nuo lähes sellolta (?) kuulostavat sähkökitarat. Silti en pysty kuin joka kerta ihmetteleen miten tälläistä musiikkia voi luoda, no Luojahan olet :) Tässä on kuitenkin taas uutta koukkua mukana ja melodiat vetää mukaansa niin tosissaan että ulospääsyä ei oo ennenkuin biisi loppuu.

Vajoan ja vajoan. Aika uhkaava fiilishän tässä on, visuaalisesti vois ajatella sellaista elokuvakohtausta missä nainen on koko ajan veden alla, meressä, alasti, ilman että sieltä onnistuu päästä pois. Ilmakuplat vähenee ja hypotermia iskee, kunnes ajatukset siirtyvät kauniisiin maisemiin ja ajatuksiin eikä kylmä ei enää vaivaa. Lopultakin valoa, kaikki on niin kirkasta ja puhdasta.