Kunnon ränttätänttärokkia tarpeeksi uskottavasti vedettynä. Tältä se musa kuulostaa kun ihmiset soittaa eikä kone. Kuvassa asialliset EQ-säädöt eli kun on vehkeessä hyvät soundit niin eipä siihen equun tarvi koskea.

Hauska biisi ja rento meininki. Komppiskitta vaan hautaa kaiken alleen.

Hehe, riffi toimii vaikka onkin kaukana omaperäisyydestä. Hyvä buugi tässä. Plussaa suomen kielen käytöstä. Vituttaa kun monet bändit/artistit vääntää enkuksi ja lausunta on mika häkkisosastoo.

Erittäin perinteistä Chuck Berry-rokkia. Hyvä meininki, esim. 2:18 voisi mainita hauskana osuutena. Sanoitus on sitä tyypillistä, yksinkertaista perusrock-kamaa (jota Remu ym. heittävät), suomeksi vain tällä kertaa. Jotenkin se yksinkertaisuus ei minua englanniksi häiritse, mutta paikoitellen vähän hassulta suomeksi jotkin jutut kuulostavat. Mutta eipä siinä mitään, hyvin rullaa biisi.

ränttätänttä. aika boogie. ei todellakaan lähdetä keksimään pyörää uudelleen (mikä on hyvä asia). laulusta ei tahdo saada selvää, saisi olla paremmin esillä. hauska meininki.

Laulajan äänestä plussaa, itse biisi on niin peruskamaa, että ei tällaisenaan oikein erotu tai tartu.

Toimiva, menevä rock biisi. Hyvät sanoitukset ja rosoinen hyvä ääni laulajalla.

ZZ Tophan tästä läpi paistaa. Mutta meno on silti hienoa. Pistää kyllä jalan naputtamaan.

Ränttätänttä rähinä rokkia. Tässä oli kaikki kunnossa, iso plussa että oli suomeksi.

Hyvä rokki ja hyvin soitettu mutta laulu hävis sinne jonnekkin soitannan sekaan

Huh, miten roisia rokkia - pakko tykätä. Esikuvat on tosi selkeesti esillä, se ei kai ole salaisuus. Rehellistä ränttätänttää, nice.

hauskan kuuloinen biisi. hyvät sanat hyvin tulee joku 50 luku mieleen musasta.

Vauhdikas. Parempi kuin kappaleen nimi antoi olettaa. Homma hanskassa, soitto hallussa. Miinusta lapsellisesta mörkö-lopusta :)

Boogietahan se ex-saarijärveläinen vetää. Genressään kulkee hyvin. Suomenkieltä vierastan.

hemmetin hyvä alku saa jalat heiluu koneen vieressä,kokonaisuus ihan yes sanoitus menettelee musa pelastaa biisin siitä 10

-JEAH sieltäpä tulikin sit ränttätänttää ja benohan tykkää ränttä-tänttä musasta yli kaiken..
muuten hemmetin hyvin tuntuu skulaavan ,et antaahan soida....

Perkele ku alko hyvi. suomenkielistä vielä! täähä oli ku bäddinkiä. mut vaa parempaa. semmost turboahdettua bättinkiä. hyvä sävellys, taitava bändi

No joo, tiukkaa settiä vailla ihmeempiä rönsyilyjä. Tällaistakin musiikkia varmasti tarvitaan, mutta minä itse en oikein hirveästi sytä tällaiselle, sinänsä ihan pirteälle ja rehelliselle ilmaisulle. Mutta kuunteli tätä ihan mielelään, ja tämä voisi kyllä toimia keikan välikevennyksenä komeastikin.

Aika perinteinen boogie tässä. Ihan hyvin groovaa, mutta ei tämä hirveästi mitään uutta tarjoa. Ei ihan itelle uppoa, mutta varmaan monille muille uppoaa ja mikäs siinä.

Kivaa vaihtelua ja koomisen kuuloista veivausta, Laulajan soundi hauska ja persoonallinen, sopii piisiin hyvin, tällaista jammausta kuntelis jollain klubikeikalla. Perusbiitillä vedettyä rentoa rokkia toimivasti, Soundeiltaan jonkin tyyppinen liveveto lienee kyseessä, eikä tässä yliyritetä mitään vaan vedetään rutiinilla se mikä tulee.

Ai täs laulettiin suomeksi :D En tajunnut eka, heh. Ihan mukavan menevää rokkia. Pituutta on vain minuutti liikaa.

Boogie Chillin'... heh, sitähän tässä on enemmän kuin vähän. Ehkä vähän rockimpi ratkaisu. Olipas aika baarin ja tupakansavun hajuinen biisi. Tykkäsin biisin hieman garage henkisestä soundimaailmasta, ja kitarankin särö oli just eikä melkein oikein. Kertosäe ei nyt itseäni mitenkään erikoisemmin niskasta tarttunut, mutta biisi oli aika asiallinen noin yleensä.

Ihme kyllä kertsi oli sitä heikointa osaa tässä biisissä. Pidän kyllä kovasti tällaisestä perusmeiningistä. Tuli laulusta välillä sekä Tuomari Nurmio että Lapinlahden linnut mieleen. Kertsissä Sliipparitkin. Tuo mörkö se lähti piiriin -homma ei kyllä toiminut. Eikös sen pitäisi olla tämän rokin vakava asia, hä? No varmaan on ollut tehdessä hauskaa ja se on kyllä tärkeää tällaisessa kamassa. Ei muuta kuin rock on!

Ihan mallikasta ränttätänttää. Ei tästä hirveesti jää käteen, mitä nyt mallikas kitarasoolo.

Räkäistä menoa, ja roiskeen päällä ilmestyvä laulusolisti pääsikin yllättämään positiivisesti. Hikeä on menossa kylliksi asti, mutta hieman latteaksi biisi muuten jää.

mitäs tästä nyt sanois.. mörköboogie vai. eipä tässä kyllä boogieta juurikaan ole, tai en tiedä mitä olette sanalla hakeneet. bassossa on välillä ytyä mutta sävellys on turhake.

Taitava bändi vie varsin tavanomaista "boogiebluesia" vallattoman tiukasti eteenpäin. Viihdyttävää ja keinuttavaa musaa!

ou jee. tuttua tavaraa alussa, ja helvetin hienosti alkaa rullaa sitten. tätä voi tehdä uudelleen ja uudelleen, mutta useimmin epäonnistutaan. tää on kuitenkin ihan peevelin hieno repäisy. pitänee nyt sitten fanittaa vaikka tää on tämmöistä junttimeininkiä

Melko perinteistä riffittelyä ja siinähän ei ole mitään vikaa. Soundit on vähän orvaskedellä, kaipaisi lisää bassoa ja pehmeyttä. Kertsissä on kuultavissa pieniä surf-vivahteita. Lyriikat on mitä on, mutta ne toimivat ja on sitä kuultu paaaaljon tyhmempiäkin. Ihan hauskat. Kaikin puolin ihan timakka biisi. Boogie, boogie man, boogie.

Hauska nimi biisillä. Olihan tämä melkoista boogiejyrää koko biisi, ihan ensimmäisestä riffistä biisin viimeisiin fiilistelevästi hidastellen vedettyihin tahteihin. Laulajakin oli harvinainen ilmestys - suomeksi mylvivä, uskottava ja vähän helvetin rok tapaus. Isot propsit "mörkö se lähti piiriin" -osuudesta, oikein hieno idea.

Biisiähän ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa erityisen omaperäiseksi (mörköjuttua lukuunottamatta), mutta kun meno on tätä luokkaa niin paskat siitä. Tällaista kuuntelisi mieluiten liveolosuhteissa, kovalla volymilla, tuoppi nelosta toisessa kädessä.

Menevää kamaa. Vähän turhan tasapaksua makuuni, mutta sellaisena kait tällainen rokkimeno kuuluukin toimia. Tsemppiä!

Aika perusrenkutusta vailla omaperäisyyttä. Luultavasti tällaista soittavat keski-ikäiset vanhat pierut, joilla baarikierre on jäänyt liiaksi päälle, ja aika-ajoin vetäydytään autotalliin jammailemaan. No mikäs siinä, voihan sen elämän näinkin kuluttaa :)

Alusta lähtee sellainen peruskompilla tykittävä rock asenne... Tuntuu siltä, että tulossa on kunnon vanhanaikasta rock and rollia... Laulukin on todella kohdalla niinkuin rockissa se aina on... Ja kunnon rock soolo sinne niin pisteitä tulee!

Ihan hyvä roots/southern-sävytteinen fiilis, laulajalla mukava soundi. Biisi itsessään ei säväyttänyt, mutta yleisilme positiivinen.

Komppiskitta lähtee ihan mageesti, kehnot soundit paljastuu sitten vasta vähän myöhemmin, mutta ihan mukava meno on, vaikka toinen skitta kuulostaakin jotenkin epävireiseltä ja pahalta. Ihan perus rättätättä meininkiä, tuntuu toimivan. Aika magee soundi laulajalla.

Tässä on menoa, ja tämä on sillä tavalla hassu kuitenkaan olematta mitenkään typerä. Oikein kiva kappale.

Peer Gynt on minunkin makuuni...tosin laulusolistin äänialue muistuttaa Tuomari Nurmiota. Gynt ja Ganes
musaa on oivalla tavalla sekoitettu keskenään ja tietysti Nurmion Punainen Planeetta.. Todella hauska kokonaisuus.

Mörköböögietä! Hyvä nimi ja hyvinhän se biisi kulkeepi!! Kitara riffit kivoja ja laulu hengen mukainen!!!

Hieman heikommat soundit ei loppujen lopuksi häiritse ihan hirveästi. Menoa oli sopivasti, mutta mun makuun biisi junnasi liikaa paikallaan. Se on toki genrelle ihan ominaista, joten ei siitä voi sen puolesta rokottaa. Laulajalla oli sopivasti räkää äänessään ja soitto oli toimivaa. Tuo "mörkö se lähti piiriin, tintan..." ei minusta oikeen istunu biisiin, vaikka biisi olikin mörköboogie. Biisi olis parempi ilman tuota lainaa.

Mukava rokkikipale. Soolo oli erittäin asiallinen. Pistää itelläänkin pienen rokkikitaristi joka tuolla jossain sisimmissään asustaa ottamaan kitaran käteen ja hieman jammailemaan. jatkakaa