täs on menemisen tunnetta alussa. muistan sellasen pelin kun rollcage...toimis siinä taustalla oikein mainiosti.
sopivan psykedeelistä. hienosti viedään noita komppeja hitaasta nopeempaa ja vaihdetaan vaihdetta ikäänkun. tää ei varmaankaan toimis mitenkään bongittelun taikka filosofin kiven jälkeen. ;-)
ajantajua tää sekottaa ainakin allekirjottaneella, sen huomasin.

Positiivisessa mielessä kummallista musaa:) Kivat äänimaisemat vie ajatukset aivan jonnekin muualle pois todellisuudesta. Hienoa!

En jotenkin saa tästä otetta tunnetasolla, herättää liian ristiriitaisia fiiliksiä. Soundimaailma on jotenkin maulleni jäsentymätön, kuin kirkkaita pastelleja ja murrettuja sävyjä sekaisin, ei hivele. Jää sellainen tunne, ettei tässä ole ollut kantavaa ajatusta vaan biisi on vain rykäisty kokoon. Lopun pelimusamaiset juoksutukset kuulostavat väsyneeltä Satumnaisuuden uudelleen lämmittelyltä. Kyllä tämä silti tietyssä mielessä toimii, mutta jättää epätyydyttyneen olon. Ehkä se on tarkoituskin, en tiedä. :)

Leijan lailla lentävä maisema. Miellyttävän pehmeät soundit. Orgaanisen kuulosta energiavirtaa. Etenevyys on kohdallaan.

Hyvä aihe ja nimi, niinpä. Ei käy kieltäminen :D

ToImIi ErItTäIn HyViN X)

hyvältä kuulostaa.. ei pidä kieltää toinen toista mieltä..:)
omaperäisyys tulee hyvin esille.. biisi kulkee omaa polkuaan rauhallisesti.
Kokonaisuutena mukava fiilistely biisu:)

Ompas vekkuli intro - Säröä, filtteriä ja utuisuutta.

Mukavan vatsanpohjaa kutkuttava basso tässä näin. Rumpupuolesta toivoisi ensivaikutteena ehkä korkeintaan vain enemmän erottuvaa. Rytmitys on niin härskiä tässä että en osaa sitä sanoiksi pukea. Aluksi se nosti negatiivisen fiiliksen - biisin jatkuessa huomaakin tykkäävän uppoutua siihen.

Shponglea kuulen tästäkin läpi, positiivisessa mielessä - Tästä saan paljon enemmän irti kuin toisesta kappaleestanne, vaikka tämäkin sisältää tiettyä hulluutta, on se mielestäni puettu toimivammin äänen muotoon.

Lopussa kohti tulee myös Celluloid Dmage vahvasti mieleen fiiliksistä.

Tykkäsin ( vaikka kammoksuinkin aluksi )

Tässä on mukana tuo teidän ksylofoni ja paljon kaikkea muuta.

Jotenkin rytmityksestä tulee mieleen epätoivoinen riitahetki, johon nimi jotenkin johdattelee. Sopivan minimalistinen meininki ja paljon pieniä söpöjä nuotteja ja delayta sekä mehevät bassot saavat aikaan Amigapelien luolalevelien tunnelmaa, mistä suuret propsorzit.

Monimuotoinen. Loppupuolella kuulen aika paljon Shponglea. Rehti rumpumeininki ja lisää niitä söpöjä pilputuksia.

Tehkää levy.

Ei aivan mun mieleen, liian kummallista, mutta tommi diggailee ja terkkuja lähettää. Meikäläinen diggailee muita proggiksia enempi :) Tommin mielestä mukavan kokeellista ja jännä :)

Underworld, Mmm skyscraper i love you, yhdistettynä Leijona kuninkaan soundtrackiin (pc-versio).

Hyviä ääni maisemia, pikkasen lisää selkeyttä mixdowniin, jotkut bassot menee efujen kanssa skidisti puuroksi. Leijunta on taattua satumnaisuutta, eli laatua. Sulla on kivoja projekteja nää kaks...

jees...
Intro ei toiminut itelle, mutta tossa reilun 2 minsan kohilla rupes tuleen oikein nami soundeja tommosilla semi kieroilla melodioilla, toimii.
ehkäpä tuo intron rosoisuus/kaottisuus oli se miksi se ei iskenyt.

Mutta siis tosta introsta etiäppäin oli kyllä herkkua.
Hieman Cellua havaittavissa jossain osissa.

Miksaus erittäin leveetä ja vaikka soundeja onkin paljon on myös tilaa.
Hyvä setti.

Mitähän tästäkin osaisi sanoa... Siistiä kun jotkut jaksavat vääntää 7 minuutin biisiin näin älyttömästi vaihtelua. Soundaa kyllä aika paljon Satumnaisuudelta, vähän räkäsemmillä rumpusoundeilla höystettynä. Ei aivan niin yllättävä kuin edellinen biisi, mutta on samalla helpompaa kuunneltavaa. Ehkäpä kuuntelen tämän huomenna isommalla volalla uudelleen niin pääsee kaikki yksityiskohdat entistä paremmin esiin.

Hyvä biisi. Näin aamutuimaan (13.35) ei heti tule mieleen mitään mieltä räjäyttävää tai maata mullistavaa kommenttia, mutta pidin raikkaasta tunnelmasta, hyisen jäisestä hiekkarannoista, sellaisista.

Muutamat ekat sekunnit ei vakuuttanut (ja bassoa on mielestäni liian voimakas, puuroutuu ainakin minun kaiuttimissani), onneksi olin järkevä ja kuuntelin pidemmälle, tämä nimittäin kasvaa ja paranee sekunti sekunnilta! Lämpenen tämän sisään. Tunnelmallinen, makea matka Vadelmamaassa Liisan kanssa. Omaperäinen, ei lainkaan ennaltaennustettava biisi.

Joku tuolla jo mainitsikin että toimii ilman lauluakin. Sama tuli mieleen täällä, tuolla on ikäänkuin se laulu jo jossain. Tarkemmin ei osaa määritellä. Joku tossa soundimaailmassa...
Hyvä biisi, kaikkinensa.

Rösöä, särinää, hidasta liikettä.
Kuulaus ottaa kädestä kiinni heitä, yhdessä on helpompi tepsutella.

Äänimaailma, josta voi poimia omia mielikuviaan kuin lumihiutaleita.
Maistella niitä ja painaa hetkeksi poskeaan vasten kaunista värinää.

Biisi elää, hengittää syvään, syke nousee, pikkuhiljaa.
Erittäin positiivista energiaa tulvillaan tämä biisitär, minusta tämä on ehdottomasti female.

Miellyttävä sekoitus kiihkoa, rentoutta, levollisuutta.
Jännitettä kuin voimavirrassa.

Tämä ei kaivannut lainkaan ihmisen ääntä.
Biisi pelittää omilla eväillään mainiosti.

Tässä on todella villiä liikettä.
Erittäin hyvä biisi.