Taaskin jouduin unohtamaan biisin nimen ja korvaamaan sen jollain mielestäni paremmin sopivalla. Jotain pahuutta tästä tihkuaa, jota sitten manataankin pois tuolla loppupuolella. Erittäin kaunis kaikessa hirveydessään. Myöskin näitä parempia kipaleita korvieni mukaan.

Ihan helvetin pimeä alkulatain tälle biisille. Joku outo puritaani tässä pitää mekkalaa mikä saa voimaan pahaa oloa. Hienoa miksausta ja työskentelyä äänien kanssa jälleen!

Oih! Ennenkuin sanon mitään järkevää myönnän rakastavani reverbiä varsinkin, kun se on viety noin äärimilleen kuin tässä! Vaiettujen valtakunta... No jaa... Itse odottaisin vaiettujen valtakunnasta kuuluvan paljon painostavampia ääniä... En tiedä sitten olenko liikaa kuunnellut tällästä musaa vai minkä takia tunnen tälläset äänet ihan miellyttäviksi.... Pakolla nämä ovat kumminkin vaietettuja (onkohan se edes oikea sana?), koska näistä ei saa mitään selvää... (siis olen ihan 100 % varma siitä että taiteilija haki tätä...) Mutta joo... Toisaalta tämä vaiettujen valtakunta tuntuu jopa huvittavalta en tiedä minkä takia... Mutten itse haluaisi sinne... Mielenkiintoista ja hyvin monenlaisia ajatuksia tästä ainakin itse saan... Mut sehän on vain mun näkemys...

kehitysvammaisiinkin sattuu. fyysisesti he ovat turvassa, kehitysvammaisen hakkaaminen on alhaista. henkisesti sattuu se että jotkin ajatukset pyrkivät esiin mutta niitä ei voi mitenkään vastaanottaa tai tulkita. ne painavat ja painavat arkipäivän ajatusten taustalla, mutta niitä ei vain voi yrittää kahlita tai tulkita. jokin mielen syvyyksissä haluaa siirtyä eteenpäin, mutta rajoittunut keho ei vain anna siihen mahdollisuuksia. joskus ajatukset kumpuavat äännähdyksinä ja huutoina, joskus kuolana. kommunikointi muiden kanssa on mahdotonta sillä kieliä on yhtä monta kuin kehityshäiriöisiä ja henkilön persoonia. illalla siirrytään omaan huoneeseen nukkumaan.

Onnistunut tunteen ja dramatiikan taltiointi. Tunnelma vähä katkes ku välissä jotain ääntä vain jonkinlaisena kuivana signaalina kovan efektoinnin välissä.

Tähän biisiin on helppo samaistua sopivassa mielentilassa.
Tukahdetettuja tunteita: raivoa, vihaa ja itsepetosta.
Tosin 3:25 kohdalla alkava Hiler-ääni pilaa tunnelman täysin.

Muuten hyvä kappale, mutta idea ja taustat on pöllitty suoraan Nine Inch Nails:n Erased, over. out -kappaleesta.
Tunnelma tässä on kuitenkin kaiun ansiosta pirullisempi.

Aivojenpehmitysääntelyä. Joulufiilistä nostattavaa.

Pokkuroivia alamaisia hakataan vasaralla, tuntuu kuin sormeni murtuisivat. Tykkäät alistamisesta, eikö totta?

No jaa'a. Enpä osaa oikein mitään sanoa. Olen aivan sanaton. Todella kaunis kappale! Tämä päätyy suoraan.. roskikseen. En oikein saanut tästä mitään irti. Joku örkki vain huuteli taustalla.

Aika horror meininki. tätä ei voi suositella taustamusaksi päivänokosille.

no jos noi soundit kuvastaa inhimillisiä tunteita niin suosittelisin kyl jotain terapiaa ;)
oli kyl aika ahdistavaa soundimaailmaa.

Kiesus että säikähdin..kusipää, nousee tunteet pintaan.
Ja ei sellaisista viitsi puhua, muuta kuin että kuuma on! Oi abstrakti perkele. Saundeista en mene sanomaa mitään, musta tää on sellasta tunteiden ryöppyä, että antaa pursuta vaan..

Hämmentävästi koskettaa kuulijaa, ja perin röykeästi.
Suosittelisin semmosen äärimmäisen synkän hevin kuluttajille, raakuuden ja rankkuuden tuntemuksia voi näemmä saavuttaa muutenkin kuin vain nopeuttaa ja voimaa käyttäen.

Oli siinä kyllä omalaatuinen biisi :D Itse en tuon tyylisestä musiikista oikein perusta mutta hienot efektit siinä kyllä oli.

Alku antaa odottaa rauhaa, mutta häiriintynyt tohtori pääsee valloilleen. Hän ei säästä ketään laboratoriossaan joka sijaitsee 7 helvetissä.

Tunnelma on todellakin saatanallinen ja kappaleen nimi on hyvin valittu. Tämä on tyyliltää verisempää, en siis sano, että raskaampaa tai rajumpaa vaan "näyttää" verisemmältä kuin Veneficuksen teokset.. :)

Särmikästä ja raakaa lihan repimistä tämä kyllä tuo esiin! Erittäin mielenkiintoinen matka tuonne suljettuun ulottuvuuteen. Voin jopa kuulla suomen kieltä tuolta seasta.. :)

Meissä jokaisessa asuu potentiaalinen tappaja.
Hitler siellä puhui 3 min. kohdalla. Atavistinen blueprint ihmisen pimeältä puolelta. Tähän joutuu keskittymään kun tapahtuu niin paljon.

Tämä on mielisairaalasta tai keskitysleiriltä hidastettuna, eikö? Nämä biisit toimivat erittäin hyvin pimeässä kuunneltuna. Ainoa ongelma on edelleen se, ettei sitä oikein meinaa uskaltaa tehdä, koska pelkää päänsä sekoamista. Tällaisia ääniä jos joskus kuulen pääni sisällä, niin se on sitten itsemurha pakko tehdä. Sadistista huttua. Ei saa säikytellä tollaisilla jutuilla, joita alkaa tulla 3:30 kohdalla tulemaan. Meinasi sydän hypätä kurkkuun.

En ole paljon noisea kuunnellut, mutta on tämä ehkäpä parasta kuulemaani. Aika vainoharhaiseksi tekevää tavaraa.

Tulee mieleen joku mielisairaala, jossa pidetään epämuodostuneita, hulluja tappajalapsia. Uhkaava kappale... kuin vaellus pimeissä, likaisissa käytävissä jossain Arkhamin kaltaisessa mielisairaalassa, mutta kauheammassa, ja koko ajan mielipuolinen valitus ja huuto kaikuu ympärillä, mutta mitään ei koskaan näy.

Eli; pidin paljon.

Häiriintynyttä, väsynyttä ja likaista, siinä ensimmäiset mielikuvat.

Hienosti käytetty tasaisen bassokuvion ja epävireessä olevan metelin kontrastia, en tiedä oliko tämä tietoista mutta omaan korvaani kuulostaa siltä. Basson olisi voinu miksata ikkunoita resonoivaan kuntoon, rasitti jatkuvasti kaivaa korvilla tuota bassoa kaiken äänisaasteen seasta.

Jättää hiljaiseksi, ei satu korviin eikä toisaalta aiheuta mitään suunnatonta auraalista ekstaasia. Paketti toimii hyvin jokaisella osa-alueella ja tämän jaksaa kuunnella loppuun mielenkiinnolla. Taattua, kieroa äänimaalailua.

Luulin jo kuulleeni tämän aiemmin, mutta ohi oli kai mennyt. Meinasin alkaa lukemaan muiden kommentteja, muttenpä annakaan niiden häiritä ajatuksiani. Paholaisen parjatun pianon kanssa tämä on mielestäni kyllä jo ehdotonta kärkimatskuasi. Vaikka kerroit tunnelatauksesta olevasi kiinnostunut, on pakko kyllä sepitellä tähän muutakin:

Kaikki tuntui jotenkin nivoutuvan yhteen todella hyvin tavarasta, jota olet käyttänyt Vaiettujen valtakunnassa. Tosin, yllätyin ehkä että käytät biisissäsi noinkin "selkeää" bassokaavaa ikäänkuin. Mouruavat melut ja mölisevä huuto olivat nekin mainioita, mutta jossain vaiheessa kyllä vähän mietti, jospa mölinää oli liikaa, tai että se vie huomiota liikaa muusta. Mutta ei, kyllä se vaan toimii. Ehkäpä juuri teemaankin nimenomaan (kuten taisit Rileylle vastata tuolla hulluuteen lähestymisestä).
Oma tunnelataukseni jää kyllä mulle vähän auki ilman sen syvempiä tulkintoja muuten kuin että pidin Vaiettujen valtakunnasta helkkaristi. Sen enempää jaaritelematta menen lisäämään nimeni listaasi.

Hieno ylläri 3.25 minuutin kohalla!

Suoraan helvetistä. Eikä siis pahassa mielessä... Vaikea arvioida musiikkina mutta onhan tässä tunnelmaa ja pelottavaa semmoista. Karmivaa suorastaan. Siinä on kai sitten onnistuttu tässä. Ei ehkä toista kertaa jaksa fiilistellä. :)

aika riipivää... melodia oli vähintäänkin mielenkiintoinen... loppujenlopuksi aika lostavaa...

Voi Vittu kun joutuu kuuntelemaan tämän porukoiden matolaatikkospiikkereistä, joista toinen on muuten down, eli monona hakkaa vasemmasta matolaatikosta. huuh. no oikeastaan voi toimia paremminkin näin..

no joo, tunnelatauksesta niinkin voisi jotain sanoa..öö. No sen verran voin paljastaa, että äiti tuli tuohon huoneeni ovelle kummastelemaan että mitä kuitenkin se poika kuuntelee, heh. Silmät pyöreänä katselee tuossa vieläkin.

Ahdistaa, oikeastaan kovasti. kolmen ja puolen minuutin paikkeilla tiettyjen kemikaaleiden boostaamana voisi iskeä aikamoiset hokkarit. huh huh. Ahdistaa siis, kuitenkin hyvällä (?) tavalla.

Noiden matolaatikoiden johdosta mulle tuli tästä sellaisia mielleyhtymiä kieli/mielikuvallisesti, että joku matojen valtakunta valittelisi noiden spiikkereiden syövereissä heidän niin kovin ahdasta ja surkeaa alhaisten wattien elämäänsä. Biisin loppuessa eivät matojen olot parane. Iso setä vain pistää rautaportit kiinni jotta vaikerrus ei kuuluisi ihmisten korviin asti.. elämä spiikkereissä on eri kamalaa.. huu..

Ei tiiä tässä oikein että mitä tästä pitäisi sanoa... kun uskaltaisinpa väittää ettei lähinnä rokettirolliin keskittynyt musiikillinen näkemys riitä aivan seurailemaan tähän liittyviä hienouksia. Tai mahdollisesti liittyviä. Kun musiikkityylinä on noise, niin sitäpä se myös on. Kyllä tämä todellakin (olen tainnut vastaavia kommentteja jaella ennenkin) voisi sopia esmes kauhuelokuvan hulluus kohtauksiin kuin nenä hirvelle, mutta ei ehkäpä meikäläisen steereoihin muutoin... pitäydyn nummeroa antamasta kun olen turhan tietämätön...

Kuullostaa siltä, että kissaa rääkätään. Tai ehkä jopa ihmistä. Tai jotain robottia. :) On tuossa saundimaailmassa jotain mielenkiintoista, mutta vaikea tämän syvemmin analysoida. Ei tätä kyllä mielellään kuuntele.

Tykästyin tähän jo alkumetreillä. Tämä sisältää juuri sellaisia elementtejä jotka vetoavat minuun. Tunnelma on äärimmäisen ahdistava, ihan kuin jokin vain kulkisi ympärilläni näkemättä kuitenkaan minua, oman sokean raivonsa vallassa. Juuri ennen kolmen ja puolen minuutin rajapyykkiä esille hyökkäävä ääni on loistava. Tuntui kuin jokin olisi singahtanut minua kohti. Psykoakustisesti biisi tuntui käyttäytyvän äärimmäisen mielenkiintoisesti, jopa häiritsevästi. Jos olet nuo tietyt nyanssit jotka minuun vaikuttivat tarkoituksella tehnyt, niin nostan hattua.

Tämä vain kasvoi joka kuuntelun myötä.

Kummitusjuna.. :) Bassojuttu taustalla toimi hyvin. Biisistä en ihan päässyt sisälle.. Vaiettujen valtakunta oli täynnä ulvontaa yms. Synkkäähän tämä kuitenkin oli. Siitä kymppi.. muuten kasi kun en ymmärtänyt.

tulee mieleen raivostunut ihminen jonka mieliala vaihtelee täydestä vihasta surkeuteen, voimattomuuteen. hakee huonoja seuraamuksia ja sielu vaeltaa tuskissaan etsiessään parempaa elämää. näin taiteellisesti ja tunteellisesti. lopussa tuntuu kuin yrittäisit lyödä miekalla pääni irti :D

että semmottis..jäin kyl sanattomaks.en tiedä mitä tässä haettu mut ilmeisestio siinä on onnistuttu!

hmm Noise yääk yääk. Ei tätä voi kuunnella.

Varsin kauhuleffamainen tunnelma on saatu aikaan taas kerran, mikä ei Haavan kappaleissa ole tosin yllätys. Voisin kuvitella, että tältä on tuntunut Arthur Dentistä ja Ford Prefectistä kun heidät pakotettiin kuuntelemaan Vogonien runoutta. Rumaa, mutta tunnelmallista.

Aivan sairasta! Meinasi nimittäin aamupuurot mennä väärään kurkkuun kun biisi alkoi. Tuskalliselta tosiaan kuulostaa.Tuli mieleen kuva, jossa joku tai jokin on jäänyt syvään kuiluun loukkuun tilittäen tuskaansa. Aika hirvittävä kokemus näin aamuun. Heräsinpähän ainakin, kiitos siitä ; ) En osaa kuitenkaan antaa numeroa tästä, koska en ole ennen tutustunut tähän noiseen..

Noisea? Ehkä pikemminkin ambienttia tai horroria tjsp. Kauheen ahdistavan kuuloista, onneksi ei kestänyt kovin kauan.

Ei tää mussa herätä minkäänlaisia tunteita, paitsi tylsyyden tunnetta. mitä tästä nyt voi sanoa?

No huh huh...olipas synkkä pläjäys...tuli vastaan kommenttiringissä. Jos tämän teoksen tarkoitus on aiheuttaa ahdistusta kuuntelijassa, niin sitten on kyllä onnistunut. Mut ei tätä kyllä toista kertaa kuuntele kovinkaan mielellään. Loppupuolella eteen miksattu ääniörvellys oli toimiva. Taustalla oleva basso oli kyllä hyvä.

aika kauheaa.. siis positiivisessa mielessä. Mukavan ahdistunut vokalisti.. Muutenki todella synkän ahdistavan kuvan olet onnistunut luomaan.. ehkä liiankin kanssa.. Ei tästä nyt huonoja pisteitä voi antaa, enkä tosin antaisi vaikka voisikin.

On tullut ensikosketukset tähän noiseen tämän ringin mukana, ja sanoisinpa niin että tässä on harvinaisen hyvä esimerkki noise-biisistä. Mielestäni pelkät särjetyt matalat äänet eivät riitä, vaan tässä nimenomaan kyse on enemmän tunnelmasta ja ahdistavuudesta kuin siitä että äänet eivät kuulostaisi hyvältä. Ensimmäistä kertaa uskallan jo antaa arvosanaakin tämän genren edustajalle ja annetaan vielä hyvä sellainen.

Tää on jo melkein liian pelottavaa mulle...

Kylmät väreet tulee..
Kamalaa..
Hirveää..
Mutta tykkäsin..

kappaleen tunnelataus on erittäin ahdistava, ei oikeen pysty kuuntelemaan tällaista noisea...mutta tätä fiilistä on varmasti haettu, joten olette kai onnistuneet.

Alun tunnelma on kuin suoraan jostain kuumeisen yön painajaisesta tai kauhuelokuvan huumekohtauksesta, hienon kuuloinen... Ihokarvoja nostattava tunnelma jatkuu yhtä hyvänä loppuun asti ja kappaleen edettyä 3 minuutin ja 30 sekunnin mittaan tulee mukaan jokin lisäväriä antava hyytävän kuuloinen puheääni. Mielenkiintoista kuunneltavaa, positiivinen erilaisuus kuuluu selvästi. Saa minun mielenkiintoni ainakin heräämään, taidanpa tarkistaa muutkin kappaleesi...

No kyllähän tuo kuulostaa kidutukselta erilaisten distojen ja reverbbien kautta. Sopisi ehkä johonkin leffaan kun joku on huumehöyryissä ja näkee kummia.

Hehe, asiallisen karmivaa hirvitystä! Tämä kappale saa ainakin meikäläisen maailmankuvan järkkymään todella pahasti, minkä luulen olevan tämän genren tarkoitus. Hillitöntä keittoa. Pitää tutustua sun tuotantoon oikein urakalla, jahka tästä ehdin.

Helvetti ja kiirastuli on ensimmäiset asiat jotka tulevat mieleen. Aika piinaava. Taustalla kuuluva valitus on aika mieltäriipivä. Joskus suunnittleimme tekevämme musiikillisen videoesityksen, josta osa sijoittuisi mielisairaalaan. Tämä sopisi siihen taustalle. Aika piinaava ja ahdistunut tämä kollaasi on. Ahdistus. Se kuvaa tätä myös hyvin. Loppupuolella tulee mukaan käskevä elementti. Se on aika wild. Herättää kuulijan hyvin ja tulee tätä aiempaa äänimaailmaa.

Riley: Lähellä hulluutta on mielenkiintoisempi tila kuin hulluus. Paljon vaikeammin analysoitavissa, ennakoitavissa ja ymmärrettävissä.

samantapasta möykkää mitä tulee aina leffan kauhu/jännitys kohtauksissa...en mä muuta saa tästä mieleen ainakaan tällä hetkell...=)=)

Olen jossain taidemusafestareilla teltassa, missä soitetaan jotain tylsää drone-uneksimista. Kuitenkin viereisessä teltassa on sitten mahtava meininki. Siellä joku äijä huutaa totaalisen paskatahraisessa mielentilassa, kolistelee kaikkea hassua, ja pitää muutenkin jotain todella vinksahtanutta äänimaailmaa yllä. About 3:28 alkaa ääni, joka on suorastaan perkeleellinen, tulee mieleen Whitehouse ja kaikki vanhat kunnon naistenvihaajapowerelectronikot. Tämä kaikki vuotaa kiusallisen hyvin telttaan jossa tällä hetkellä olen ja saa minut haikailemaan tähän toiseen metelin tyyssijaan.

Tuntuu kuin kappale hakisi muotoaan lähes koko sen keston ajan. Bassoäänet eivät kolahda minuun laisinkaan, kun taas taustalle on ängetty vaikka mitä hienoa. Kun nuo äänet ovat tuolla taaempana, on se sinäänsä kiva bongailla yksityiskohtia vähä kerrallaan... Kuitenkin tuo monotoninen basso luo jotenkin staattisen ilmapiirin kappaleeseen, se on kuin turvavyö, mitä ei tosimiesten pitäisi käyttää tuulilasin läpi paiskautumisen uhallakaan!!!

Mainittakoon tähän loppuun kuitenkin, että on mukava kuulla artistin näkevän näin paljon vaivaa kappaleittensa eteen vaikka tuloksesta olenkin eri mieltä. Kuulee selvästi kuinka tätä on pähkäilty ja työstelty enemmän kuin kymmenen minsaa. Ammattiylpeys kunniaan!

nonnih, tämähä on mielenkiintoista musaa. genre kyllä yllätti tosissaa, oon kuvitellu et noise on semmost ihme musaa mihi tungetaa vaa mahdollisimma paljo äänii ja koitetaa saada ihmisen aivot säpäleiks.
ja tää ei oo semmosta, vaik tuntuuki et koht lähtee henki :)

toisaalta tää on siinä mieles kiva biisi et täst ei osaa sanoo mitää viisast. pistää miettii tosissaa et haluuks sitä nyt välttämät helvettii, koska siellä on varmaa jotai tän tyyppist fiilist :) siis hyvällä mielel.
mietin tosissaa et mite sä saat nää saundit, nää on omal taval tosi hienoja, ei mitää tavallista pimputtelua yms..
joo mut mulle jäi iha hyvät fiilikset täst biisist. kuuntelen jo toista kertaa ku loppu vähä turhan lyhyee :)
lyhyesti sanottuna: erittäin pelottavaa

Ensinnäkin tätä en kykynen arvioimaan musiikkina, mutta arvostellaan sitten äänikuvana. Alussa tuntuu kuin kuolleet sielut huutaisivat tuskaansa syvyydestä. Sen jälkeen alkaa epätoivo, että täältä ei pääse pois. Kokonaisuutena synkkä ja epätoivoinen fiilis. Jos tämä luokitellaan Noiseksi, niin sanoisin, että teos on parhaasta päästä tätä genreä mitä on vastaan tullut.

Musta sun musas on kovin selvää, sä haluat saada aikaan muutoksia. Et ole tyytyväinen nykyisyyteen. Mihin sä voisit tyytyä? Et mihinkään etkä milloinkaan, sä ajattelet mutta tosiasikasi jää, että siihenkin lääke löytyy vaiket sä lääkettä haluakaan. Kaunis piisi.

Tämä sai muuten aikaan sen että lounastauon aikaan milessäni pyöri joku synkeä lause... Olisikohan ollut, että "Kärsimään joutuvat synnittomätkin." tai jotain sinnepäin.

Ahdistava, piinaava fiilis, aivan kuin joku yrittäisi tunkeutua pääni sisälle. Lopusta tulee mieleen mielisairaala, jossa hullujen huudot kaikuvat pitkin kolkkoja käytäviä. Toteutus jälleen taattua laatua.

Hmm, ihan mielenkiitoinen kappale. Tosin olisi saanut olla enemmän jonnekin suuntaan, eli ei näin lähellä tavanomaista. Ehkä synkempi tai psykompi, tai muuta. Tällaisenaan tämä on kyllä ihan mukavaa taustamusiikkia minulle. Hienosti toteutettu taas kerran.

OiJoi! uusia haavoja.

Siis hitto; Se outo puhallin on kyllä todella kaunis soitin. (Vai onko se muuten vaan laskettu oma äänesi?! Elä kerro, katoaapi magia.). Taas elementit kauniisti karsinoissaan. Pidän todella paljon tuosta pohjabassomelodiasta, vaikka itse sitä hieman karsastatkin. Sekä rytmi-särinästä. Sillä eihän noilla jutuilla tästä biisistä mitään iskelmää saa aikaiseksi kuitenkaan, ja erittäin hyvä niin.

Tässähän on verrattain paljon äänistöä. Voe jeera: 1:43. hieno. hieno. ja kolmen minuutin kohdalla tulevat vinkunat.
Ja 3:25 alka noisespiikkailuhuutelu.. Ja ne suhinat siellä lopussa. Oijoi. Tämä biisi antaa vastapainoa minimalistisemmille tuotoksillesi, joita älä missään nimessä unohda tehdä miljardia lisää.

Tätä on kaaos, kun sitä pidetään tarpeeksi suitsissa. Valtava perisuomalainen kateus ajanee loppujen lopuksi itsekin koettamaan näitä polkuja... vihreäksi värjäytyneenä. (Hulk)

Tästä on todella paha sanoa yhtään mitään negatiivista. Kauhean vaikea olla varovainen (tai edes puolueeton, kun olen nuo muutkin nyt kuunnellut) kommenteissaan. Mutta koska liiat kehut saattavat lepsuttaa tiukankin artistin, annan piinaavasti vain ysin.

Eloveena tulee unohtaa. Angsti se on mikä pitää miehen tiellä.

Kieroutunutta, osin agressiivista. Häijyä. Taustalla hiiviskelee basso. En juuri nyt osaa sanoa tähän oikeastaan mitään mutta kuuntelen kolmannenkin kerran.

Hmmm... Tämä muuten etenee aika jännän huomaamattomasti. Kun aloittaa kuuntelemisen uudelleen alusta kun raita on soinut loppuun niin se kuullostaakin ihan erilaiselta kuin muistin.

Emmä saanu noista sanoista mitään selvää ;) No ehkä ei ollut tarkotuskaan... Hienolta kuullostaa nuo huutelut ja taustoissakin sopivasti tuota reverbiä, tulee kunnoon tehdashalli tunnelma. Toimi ainakin kuulokkeissa ihan loistavasti.

Yhessä kohdassa tuli tohon päälle sellanen kovalla sellanen joku älämölö joka vähän rikkoi tunnelmaa, vai kuulukohan se mun päästä. Ei ollu ehkä aamumusiikkia, ja vähän liian pitkä että olisi aamulla jaksanut siihen upota. Laadukasta on soundi, kovin laadukasta...