alku lupailee pikemmin foo fighters -tyyppistä rokkimeininkiä kuin tällaista perussuomalaista rytmiörinää, joka seisoo suorassa kuin poronsarvijauhetta juoneena. shadowenin vahvimpia puolia on minusta aina ollut täysin käsittämätön örinä, josta ei voi saada selvää, mutta tästähän saa lähes selvää, ja sehän ei ole huono juttu...