intron piano olisi parempi, jos sitä ei hakattaisi noin 'forte'. toisella kertaa, kun piano ei enää ole messissä, kuulostaa paljon paremmalta.

olavin uusivirran hautalaulu vai mikä se on. sehän on tämä. täysin sama toi alun piano ku olavin biisin alku.

Hyvä suomipoppi bläjäys, jännä variaatio tuli meinaa sellaista YÖ ja Apulanta olisi esittäneet biisin. Hyvä sovitus ja esitys tapa loistava ralli.

Tyylikäs ja perinteinen kokonaisuus, hyvin suomalainen positiivisessa mielessä. Tässä on mukavasti vanhaa 80-lukuista henkeä ja Yömäistä tunnelmaa. Harmoniat ja kuviot ovat toimivia ja tyylillä laadittuja. Laulajan hieman rosoinen tyyli sopii hyvin kappaleen tunnelmaan. Oikein hyvää työtä, vaikka olisin ehkä hieman muhkeampia soundeja kaivannutkin.

Laulu puskee vähän liikaa pianon päälle. Laulajan äänenkorotus vaatii vielä vähän harjotusta. Sanoituksista sen verran, että riimit on vähän heikkoja. ja sit niitä säkeitä ei kannata välttämättä venyttää vaan sieltä loppupäästä jos ei saa täyteen kirjoitettua. Sanojen sovittaminen on vaikeeta puuhaa ja välillä se tuottaa itelleni myös aikamoisin vihan purkauksia, mutta senkin oppii kyllä tekemällä. kannattaa koittaa ehkä kirjottaa säket vähän lyhyemmiks. Meinaan siis että ajattelee ne vaikka puolet lyhyemmissä pätkissä. mutta ei siitä jorisemaan sen enempää. biisi oli ihan jees. pidin ja en pitänyt. toisaalta se oli aika korni, mutta hyviäkin hetkiä löytyy seasta. Hiukka ärsytti ehkä toi uniklubi-tyylinen teininostatus ennen vikaa kertsiä. Se on ehkä vähän liian klisee. Ei silti huono. löytää varmasti kuulijakuntansa.

Kauniilla pianolla lähdetään liikkeelle, ja mukavan kuuloiset soinnut. Sitten ihan mukava laulukin, ja biisi kuulostaa todella hyvin toteutetulta. Hyvä kertsi, ja sanoitukset ovat todella iskeviä. Hyvää suomi balladia todella!

Iha hemmetin hieno piano melodia ja rankkaakin vielä heti intron jälkeen. Tulee mieleen Yö se bändi tietenkin.

hmm.... leppoisaa poppia, ilman erityisempiä kikkailua.

Aika yössä mennään. Hehkutus kertsi ja hevi kitara. Persoonatonta.

Tuli vähän vanha apulanta mieleen, biisistä noin yleensä. Ihan ok.
Lyriikka on aivan perushyvää, uppoais varmasti suurempaan yleisöön. Loistava Soolokitara soundi!!

Oikein valmiin kuuloinen kappale. Pitkähän tuo on, mutta soitto kulkee.

Hieno intro ja niin, sitten päästäänkin jo hieman Metallica-linjoille - noh, ei ehkä ihan sille linjalle, mutta lähellä ollaan. :P - jne. eli kyllä iskee. Rummuttelu toimii ja niin, kuten yleensä, rankempaa seuraa heti hienon intron jälkeen, jees. Nämä ballad-biisit eivät yleensä säväytä minua, mutta tässä on sitä jotain. :o Kitarasoolokaan ei pahemmin ärsytä. Yleensä vihaan kitarasooloja, etenkin tämäntyylisissä biiseissä, mutta niih, käänne tapahtui... ja mikä parasta, mikseri.netin kommenttirinki tarjosi tämän. :o Hohoo, ei auta muuta kuin kiittää hyvästä ballad-biisistä, kerrankin kun saan siihen mahdollisuuden. Plääh, mitä tässä enempää kehumaan, kun ei muuta mieli kehtaa mainita... :P Hmm, tosin, olisin mielelläni kuullut pidempäänkin näin laadukasta materiaalia, neljä minuuttia ja risat eivät riitä mihinkään. :)

Jaahas, ei päivää ilman Stanea. Tällä kertaa tarjoillaan puolirauhallista ballaadia, jollaiset ovat yleensä joko todella kauniita tai sitten harvinaisen banaaleja. Tämä tippuu jonnekin puoliväliin, mutta valitettavasti lähemmäs jälkimmäistä vaihtoehtoa kuitenkin.

En tietenkään halua sanoa, että "tehkääs jätkät näin", mutta jos itse olisin vastuussa tästä, niin olisin tyytynyt huomattavasti riisutumpaan muotoon - kenties ihan vain askeettiseen piano ja laulu -ratkaisuun jolla kappale sangen kauniisti alkoi. Nyt kitaroiden murina ja epämiellyttävät rummut (vittu, tuo bassarin lätke on oikeasti aika kauhea) tekevät kappaleesta tekeleen, joka ei ainakaan omaa mieltäni suuremmin lämmittänyt. Lisäksi sanoissa (ja sävellyksessäkin) oli hienoista kliseisyyttä ja laulajassa aiemminkin mainitun Apulannan ohella jostain wanhasta suomirokista tuttua paatoksellisuutta, joka helposti lipsuu mauttomaksi.

Kaiken negaation jälkeen täytyy kuitenkin mainita ne hyvätkin jutut. Laulajan äänessä on ihailtavaa varmuutta. Kappaleen sanoma, olkoonkin kulunut, oli kuitenkin kaunis. Muutenkin biisinä ihan pikkusievää menoa, mutta jälleen niin kaukana omasta musiikkimaustani ettei tosikaan. Eli kyllä tälle biisille varmasti ystäviä löytyy - minä vaan en kuulu niihin. Sorppa.

Laulaja oli ihan ok, mutta silti hitunen pettymys, koska oli hiukan väritön. Teknisesti kummiskin hyvä suoritus. Liian kliseisesti toteutettu tuotos. virheettömästi soitettu skipale. Loppua kohden biisi saa kieltämättä hieman potkua. Perus power balladi.

Komeat on koskettimet introssa! Valitettavasti vain vokaalien alkaessa iski pettymys. Olisin odottanut poikabändiotetta. Selvästi tässä on kuunneltu Uniklubia ja sanoittaja on digannut Teleksin Siivet -biisin tarinasta. Kunnianhimoisen kuuloista, mutta yhteissointanto ja erityisesti kitaroiden saundimaailma jättävät vielä parantamisen varaa.

Maailmoja syleilevää tunnelmaa. Tuli kovasti mieleen Yö-yhtye joka ei suuriin suosikkeihini lukeudu. ...niin, ja missä oli modulaatio? :) Muuten toimii kyllä.

Perus-suomi poppiia..hyvä teos sävelet aika ok. Laulu ei erotu mitenkään massasta. Tämä ei tarkoita että olisi huono. Hyvä meno.

Mahtava ballaadi tää kolahti ihan kympillä.

iho meni kanan lihal kun kuuntelin.
laulajalta mahtavaa äänen käyttöä
sopivaa vihaisuutta tietyissä kohdissa
kappaletta.
eikä nyt unohdeta soittajiakaan.
mahtava kappale

Kauniit sanat. Mukavat kitara soundit. Piano jälleen hienosti sovitettu. Laulaja on mahtava.

Olipas muikea kipale!Soundit ei olleet hääppöiset ,mutta biisi oli hienosti totetettu.