Reht. Leopard Mozart: Se kommentti oli lähinnä lord weidille.

-Heh, oli niin hyvä kommentti itse rehtorilla, että pakko oli pisteet heittää sille.

Upea, kaunis, jäähyväinen, sade, kosketeltava, etäinen...ikävä. Mitä muuta sanoisin joka kuvaisi niitä positiivisia tunteita joita tämä herätti? Paras tähän astisista.

Enhän minä mistään hautajaisista ole maininnutkaan. :)

Tummanpuhuvaa kauneutta... Bassot mörisetvät pohjalla ja tuulikelot kelkattavat kivasti... Ehkä tämä entaa vähän erilaisen kuvat hautajaista kuin mitä minä itse koen. Tämä on kertakaikkiaan liian esteettinen ja kaunis. Tässä kuolema on ystävä, mutta kaipuu jää... Kun ihminen on 80vuotias, niin saattaa tämä istua, mutta itse en osaa sanoa, kun en ole tämäntapaisissa hautajaisissa ollut. Kaunis biisi silti... Tulee lämmin ja kodikas olo. Surua en tästä irti saa.. Tyytyväisyyttä ja haikeutta yhdistettynä... Jooh... Kaunista... nautin. Hyvät saundit.

Haikeata ja kaunista.

Mieleeni nousee kuva syksyisestä sunnuntaipäivästä. Kaikki on harmaata, lehdet ovat jo pudonneet puista. Sataa kaatamalla. Hautausmaalla on hautajaiset. Huomio kiinnittyy keski-ikäiseen mieheen, jonka kasvoissa näkyy pohjattoman surun aiheuttamat uurteet. Silmistä kuvastuu tyhjyys ja kaipaus. Hän polvistuu haudalle, ei sano mitään, mutta jättää silti jäähyväiset. Sitten hän nousee ja lähtee pois, sanomatta sanaa kellekkään.

Toisin sanoen; tunnelmallista. Minä pidin tästä erittäin paljon. Varsin vähä-eleistä mutta toimivaa.