Jo heti biisin alusta asti kuulijalle välittyy todella rento ja vapautunut tunnelma. Intron piano saa heräämään herpaantumattoman kiinnostuksen jatkon suhteen, joka purkautuu mun bändin sisään astuessa hymyksi ja kylmiksi väreiksi: tämä todella toimii! Laulajan hento, hyvinkin soul-vaikutteinen tapa tulkita biisiä saa kuulijan uppoutumaan omiin ajatuksiinsa, jotka ainakin itselläni olivat tätä kuunnellessa todella vapautuneet.:) Liekö sen ansiota, että sävel, sanat ja tulkinta ovat saman henkilön käsialaa? Välien saksofoni istuu täydellisesti muuhun musiikkiin ja loppupuoliskon haitari on erittäin tehokas, joskin hieman odottamaton kikka. Sanat ovat hyvinkin jazzmusiikille tyypillistä mielikuvamatkailua, jotka on osattu yhdistää oikeanlaiseen melodiaan ja rytmiin. Kokonaisuutena tämä toimii. Loistavaa!:)

Paljon parannusta! Pidin ehkä edellisistä pianoista enemmän, mutta jotenkin mielessä kummittelisi molempien päällekkäinen yhdistäminen... :O Laulut ovat huomattavasti tarkemmat ja varmemmat, ja koko biisiä on muutenkin parannettu se 50%.