Kun mies joka ymmärtää genrestä yhtä paljon kuin sika kvanttifysiikasta tarttuu toimeen niin tällainen on tulos.

DJ Penetrator löytää itsestään herkemmän puolen. Kai meissä jokaisessa asuu pieni runopoika...

Vierailevana tähtenä Rafe Spall tulkitsee John Claren runon "I Am":

I Am

I am: yet what I am none cares or knows,
My friends forsake me like a memory lost;
I am the self-consumer of my woes,
They rise and vanish in oblivious host,
Like shades in love and death's oblivion lost;
And yet I am! and live with shadows tost

Into the nothingness of scorn and noise,
Into the living sea of waking dreams,
Where there is neither sense of life nor joys,
But the vast shipwreck of my life's esteems;
And e'en the dearest--that I loved the best--
Are strange--nay, rather stranger than the rest.

I long for scenes where man has never trod;
A place where woman never smil'd or wept;
There to abide with my creator, God,
And sleep as I in childhood sweetly slept:
Untroubling and untroubled where I lie;
The grass below--above the vaulted sky

-John Clare

Krapulapäivän satoa. Tekemisen puutteessa tulee tehtyä kummia juttuja. Melkoinen samplehelvettihän siitä tuli... Älkäämme siis ottako tätä turhan vakavasti.

Eroottinen thrilleri, vierailijana vuosituhannen luontoääni Alfonzo

Ei oikein istu genreen, mutta se oli kai lähimpänä. Pilkettä silmäkulmassa ja mieshenkilö avautumassa siitä kuinka häntä, noh, vituttaa...