Lyrics
Vailla tahtoa
Sinun tapasi syntyä, tapasi kuolla, olet mitätön sielu. Unen saatanan perikuva, uneksi et saa syntyä. Saat ilmaantua kaipaamaan kasvoista kaikkein kauneinta. Olet lopun alku, olet saatanan polku. Et tahdo tekojasi hyvittää. Saat tuskan,saat sielun kahtia repeämään. En kestä enempää, sanasi minut selättää.
Liian kauan annoimme kivun saattaa meidät uneemme, nyt tahdomme tehdä. Poltat kasvosi ihmisten silmiin palaviin, saat veren, teet lihan tarpeettomaksi. Annat vastuun vastuuttomille sieluille, ihmisen raunioille, koneisiin tallotuille
Liian kauan annoimme kivun saattaa meidät uneemme, nyt tahdomme tehdä. Kanssamme kulkee aina vaan sadut toisiaan pahemmat. Unohdettu on kaipaus toisen ihmisen, tahdon takaisin säälittävään elämään.
Ikuisuutesi halveksii meitä ihan turhaan, sielusi syvä kuoppa, vailla tahtoa, vailla huolta. Et tahdo itseäsi herättää, kaipaat takaisin säälittävään elämään.
Liian kauan annoimme kivun saattaa meidät uneemme, nyt tahdomme tehdä. Kanssamme kulkee aina vaan sadut toisiaan pahemmat. Unohdettu on kaipaus toisen ihmisen, tahdon takaisin säälittävään elämään.
Sinun tapasi syntyä, tapasi kuolla, olet mitätön sielu. Unen saatanan perikuva, uneksi et saa syntyä. Saat ilmaantua kaipaamaan kasvoista kaikkein kauneinta. Olet lopun alku, olet saatanan polku. Et tahdo tekojasi hyvittää. Saat tuskan,saat sielun kahtia repeämään. En kestä enempää, sanasi minut selättää.
Liian kauan annoimme kivun saattaa meidät uneemme, nyt tahdomme tehdä. Poltat kasvosi ihmisten silmiin palaviin, saat veren, teet lihan tarpeettomaksi. Annat vastuun vastuuttomille sieluille, ihmisen raunioille, koneisiin tallotuille
Liian kauan annoimme kivun saattaa meidät uneemme, nyt tahdomme tehdä. Kanssamme kulkee aina vaan sadut toisiaan pahemmat. Unohdettu on kaipaus toisen ihmisen, tahdon takaisin säälittävään elämään.
Ikuisuutesi halveksii meitä ihan turhaan, sielusi syvä kuoppa, vailla tahtoa, vailla huolta. Et tahdo itseäsi herättää, kaipaat takaisin säälittävään elämään.
Liian kauan annoimme kivun saattaa meidät uneemme, nyt tahdomme tehdä. Kanssamme kulkee aina vaan sadut toisiaan pahemmat. Unohdettu on kaipaus toisen ihmisen, tahdon takaisin säälittävään elämään.
