Beatles tai Rolling Stones
Sen verran ajattelin tätä tarinaa selventää, että SE ON TOTTA - JOKA SANA! ...paitsi, että ne kasetit oli kyllä ihan hyväkuntoisia... ja se, että ei juotu kaljaa, vaan se oli viskiä (semmonen kolmion muotoinen Grant's -pullo - ostettu laivalta muutama päivä ennen)... niin ja vielä se, ettei niissä kaseteissa mitään Beatlesia tai Rollareita ollut, vaan vähän tuoreempaa tavaraa, mutta ei olis sopinu riimeihin ; )... niin, että tämmöstä tää biisinikkarin elämä joskus on - Totta joka sana ja varmasti kans.. : D
PS. ..ja tuli vielä mieleen sekin, että meni 3 (lausutaan sitten notta "kolome") päivää ennekuin pystyi tän edes jotenkin lauleskeleen - on sen verran henkilökohtainen tarina tää... ja täs piti olla mukana myös huuliharppu, mutta kun jouduin Capottaan kitaran, enkä osaa virittää huuliharppua vielä ; ) ...eikä oo miksailtu sen kummemmin taaskaan ; (
PS.PS ..ja samalla, kun purkittelin tätä piti keittää kotoporukalle perunoota ja teherä jauhelihasoosia... kun ne tuloo kaharelta (14.00) kotia - ja voi olla kyllä, että lipsahti taas liikaa valakopippuria! Joskus ennekin käyny niin... : D ja sitei syä sitte pirukaa...seliseliseliseli...
PS.PS.PS ...ja voin kyllä tarjota mun "faniillekkin" sitä joskus, jos ootta Nurmoohin päin tulos - tai Seinäjoelle ; ) (..tai en sitä samaa kuitenkaan, jota tänään tein vaan ihan uutta teen sitte!)
Kappaleen sanat
Sinä juhannusiltapäivänä ainakaan...
ja kaverit soitti niitä venyneitä kasetteja uudestaan,
uudestaan - juotiin kaljaa - ja taas uudestaan.
Ei ollut kai rahaa lähtee mihinkään.
Missä muita ois ollut - tai jotain parempaa...
Ja me taidettiin tyytyä sit vähempään.
..ei olis kai pystyttykään enempään.
Se oli kai Beatles ehkä Rolling Stones.
...mut en kai muistais - vaik' se nytkin sois.
Se oli kai Beatles ehkä Rolling Stones.
...mut en kai muistais - vaik' se nytkin sois.
Sä tulit sinne - ja sun kaverisi myös.
..ei oltu nähty ennen - vaikka sä väitit niin.
Outoja juttuja sattuu ja sä myönsit sen myös.
...sitten jatkoille teille lähdettiin.
Se oli kai Beatles ehkä Rolling Stones.
...mut en kai muistais - vaik' se nytkin sois.
Se oli kai Beatles ehkä Rolling Stones..
...mut en kai muistais - vaik' se nytkin sois.
Me lähdettiin pois, kun sä sanoit niin.
Mä jätin sen mun kasetin sun nauhuriin.
Ja mä käännyin takas ja sanoin: "Haen sen pois."
Ja sä päästit mut sisään, enkä tahtonut lähtee enää mihinkään.
Voin olla sun Beatles tai Rolling Stones.
...mut jos sä haluut niin voin mennä pois.
Voin olla sun Beatles tai Rolling Stones
...mut jos saan jäädä kai se parempi ois.
Voin olla sun Beatles tai Rolling Stones
...mut jos saan jäädä kai se parempi ois.
Säv., san. ja sov. Pete
Kommentit
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
|
9
|
|
vahtoma 11.03.2007 Peteltä irtoo tää tyyli hyvin. Trubaduuri meinikiä! Laulua oisin miksannu pikkusen enemmän pintaan. Teksti ihan kivaa perisuomalaista kerrontaa, joka sopii ihan hyvin tämmöseen haikeaan kamaan. Ysi tärähtää taas tiskiin! |
|
|
|
PeteQ 1 12.03.2007 Tonne ylähä "puukissan" kommenttiin täytyy sen verran sanua täs, notta voisin kyllä tietenki teherä hianoja tarinoota vaikkapa lyijykynistä ja tairampa teheräkki ; ), mutta tuo nyt vaan oli mulle tärkee tarina - ja uskon kyllä, että sitä samaa "tylsää" soppaa täs nieleskelee yks sun toinenki - ja päivittäin... : D P.S. Eikä nää jutut tartte aina muille kolistakkaan - nää on näitä mun piäniä näkökulumia vaan ; ) |
|
||
|
9
|
|
keefer07 04.04.2007 Edelleen allekirjoittanutta viehättää soundin omaperäisyys ja alaston sydän-meininki. Tässä kipaleessa oli mielestäni jotakin Leonard Cohenmaista. Tekijällä on oma uniikki soundi ja se on suuri rikkaus. Kyllä sitä mainstreamia piisaa. Ja mun mielestä miehen pitää laulaa miesnäkökulmasta, ettei mene teennäiseksi. Ja jos laulu on tekijälle henkilökohtaisesti tärkeä, niin se on jo paljon. Niin paljon on sisällyksetöntä sanaa tässä maailmassa. |
|
|
|
8
|
|
Jasnajan Puukissa 11.03.2007 Näitä kasetteja ja levyjä on itse kukin jättänyt minne sattuu, hyvin ja huonoin seurauksin. Monia biisejäkään en enää edes muista, oliko se Puolikuuta vai Popedaa. Tämä on niin tutuntuntuista tarinaa, ehkä turhankin tavallista tarinaa, että nousisi edes kuumaksi perunaksi saati saisi sydämen sykkeen kohoamaan. Jollain toisella tavalla, ehkä sanoman esiintuomisessa olisi voinut kertoilla jotain mitä ei olisi jo kerrottu niin moneen kertaan. Esim. (naisnäkökulmaa toisin tähän): Mä jätin mun bootsit sun luo ja lähdin rappusia alas sukkasillani, mut sä nakkasit ne mun perään. Ja mä paiskasin ulko-oven kiinni niin, että lasi helähti rikki, lähetit mulle kasetin ja laskun, kiitti veesti vieläkin, huoks. Pahoittelen, jos survoin tätä, mutta tää on vaan nyt niin tätä ;) |
|
|
