SANKAREIDEN MAA

Katseeni siirrän sinun vartaloos
mielessäin palaan jälleen sun kainaloos
Vaalea tukkas tuulessa hulmuaa
silmies loisto huumaa mut uudestaan
Mut sä lähdit pois, mä yksin jäin
ja ikävöin sua niin
Kuka onnen tois, olin allapäin
sinä siirryit unelmiin

Sankareiden maassa
kaikki jälleen tavataan
En tähän uneen
saakkaan nukahtaa
Ja linnut laulaa kuolemaa
kun tuoksu vapauttaa
On määränpäänä
sankareiden maa

Mä viimeyönä uneeni heräsin
lattialta vaatteeni keräsin
Äsken näin sut siinä vierelläin
ei kauaa saatu olla lähekkäin
Sillä kaikki loppuu aikanaan
niin myös unetkin
Kyllä sankareiden valtakunta
voittaa helvetin

Sankareiden maassa...

Jos joskus vielä saan sut takaisin
niin rannalla sun kanssas makaisin
Mä hiekkalinnan sulle rakentaisin
ja sankareiden unelmat mä saisin
Mut sä lähdet pois, minä yksin jään
ja ikävöin sua niin
Miks'et olla vois, edes hetken tän
vieressä sankarin

Sankareiden maassa...

Ja sankareiden maassa
kaikki katsoo kuolemaan
Saan ensi yönä
vihdoin nukahtaa
Ja taivas vettä tiputtaa
mua herättää ei saa
kun viimein koittaa
sankareiden maa

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu