Ovela yhdistelmä Silja Linen tunnaribiisiä ja perinteisempää rokkia noissa säkeistöissä, kertosäkeessä mennäänkin sitten enemmän perusmeiningin suuntaan. Hyvä vokalisti teille on sattunut matkaan, neidon ääni sopii hyvin tähän meininkiin. Hieman ehkä pitkänpuoleiseksi tämä pääsee hiipimään noiden kitarasooloilujen puolesta - livenä sitten tuollainen pidennetty painos, studioversio olisi lyhempänä parempi.

puhtaat lauluäänet, ja hyvät soundit. eikä sanoissakaan ollut mitään vikaa.

joo. näinhän se on. tuota. juu tääkin bändi taitaa ottaa ittesä niin vakavasti että tukahduttaa oman luovuutensa ja rennon soiton. se on just sitä kun perustetaan bändi ja valitaan musatyyli kaupanhyllyltä ja sitten ollaan se bändi, ollaan sitä itteensä ja mitään muuta ei voi tehdä, tyylissä täytyy pysyä kuin juna raiteilla. ihan ok kamaa kyllä tästä ihmiset varmasti tykkää mut ei apinat.

omaan makuun naislaulajan pitäisi hakea jotain muuta tyyliä, tä on jo kuultu.....

tulee mieleen sellainen rokkikoulun bändimeininki.siis en tarkoita että se olisi huono juttu.en tiä miks anto sellasia fiboja.ihan kelpo veto.

Hivenen ronski demo-soundi, mutta ei haittaa. Soundit voi viilata studiossa kuntoon, kun kokopitkää nauhoitetaan.

Hyvää tässä on tinkimätön ote. Naislaulajalla on kivan rosoinen ääni, joka kantaa hyvin biisin loppuun asti. Sävellys on melko perinteinen, mutta silti minun erikoisuutta tavoittelevaan korvaanikin se toimii. Soitto on kivan groovaavaa, eikä kuitenkaan sorru turhiin kikkailuihin.

Ihan kiva teos.

Jonkin verran jazzmaisissakin maisemissa seikkaileva funkkaava ja välillä vahvasti rokkaava biisi. Kotimainen kieli on juuri sopiva valinta musiikkityyliin!

Tykkään piisin filosofisesta linjasta, vaikka en koskaan pidä lyriikassa näistä "poltan tupakan" sanoituksista, mutta ihan hyvä veto ja letkeää omanlaista menoa, piisissä kivasti vaihtelua ja niitä koukkuja. Kantaa ottavaa ja hyvää , mutta se tupakka pois sanoista.

Soinnutukset ja rytmiikka ovat mielenkiintoisia, miellyttävän kekseliäs biisi.

Jatsahtavaa tatsia seiskasoinnuilla. Basso vetelee hyvin. Sanna laulaa tässäkin vahvasti, mutta olisiko aihe sopinut paremmin kyyniselle miesäänelle? Ei kai Joni vain ole siirtymässä kokonaan taustalauluhommiin? Aihe menee läheltä omia ajatuksiani. Mitäpä väliä sillä on, jos ihmiskunta tuhoaa tyhmyyksissään itsensä. Kyllähän Maapallo ja elämä, ainakin jossain muodossa, selviää siitä huolimatta. Ja mitä väliä Maallakaan on, kun tämän kaltaisia palloja kelluu avaruudessa varmasti miljoonia. Ihan kiva kipale tämä on, mutta tästäkin sellainen teille ominainen kokeilunhalu enimmäkseen loistaa poissaolollaan. No, olihan tuo intron jatsailu ihan ok, mutta sekään ei nyt mikään uusi juttu ole. Hyvä silti.