Äiti kuule,
älä suotta luule
että lähtisin kouluun tänään.
Minä pelkään että mä tapan jonkun toisen.
Kohta uusi ihme voi olla
kukkahattutädeillä päiviteltävänään,
ja viime viikon lööpit syntyä edesauttoi sen.
On naarmu tehty ihmisyyden rajapintaan.
Eihän ase itse voi painaa liipasintaan,
ja kun aamuöisin kasvojen nään peiliin hahmottuvan
voin erottaa murhamiehen muotokuvan.


Ehkä vetäydyn taakse,
mutta tarkoittaakse
että hullu oon väistämättä?
En haluu kilahtaa enkä lehdistössä kuolla,
vaikka vihaankin porukkaa joka ei voi
olla meitä tasapäistämättä
laumoiksi, jotka voi perseitä vain nuolla.
Kokenut oon, miten seuraa kyräilyä
jos harjoittaa vähän älynystyräilyä,
ja kun unissani katson kaivoon, veteen heijastuvan
voin erottaa murhamiehen muotokuvan.

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu