hurting me

Kolina5000 | 17.04.2009 | Trip-Hop
3:30
0.00   959 kuuntelua

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Nyhde 26.04.2009
Tiedätkö, olisi paljon helpompaa sanoa jotain kappaleesta, jos siinä olisi selkeästi jotain pielessä. Tai niin olen kauan ajatellut. Myös saamiesi kommenttien määrä tuntuisi tukevan tätä teoriaa. No, ehkäpä muutkin uskaltautuvat perässä kastelemaan varpaitaan, jos teen ensiksi pienen reiän jäähän.

Tekemiesi kappaleiden kommentointi tuntuu nykyään menevän kohdallani lähes poikkeuksetta täysin haasteettomaksi selkääntaputteluksi; teet mitä teet nykyään jo sen verran ammattimaisesti, ettei minulla yksinkertaisesti ole mitään selkeää parannusehdotusta annettavaksi. Tietysti voisin kertoa, mitä itse olisin halunnut kuulla — tai mitä olisin tehnyt toisin, jos osaisin tehdä puoliksikaan tämän tasoista soundia — mutta silloin kyse olisi enemmänkin siitä, mitä minä haluaisin kuulla, eikä siitä mitä sinä haluat tehdä. Enkä lopulta tiedä, onko sellaisessa yhtään mitään järkeä. Olisi kuitenkin mukavaa, etteivät tällaiset laatukappaleet joutuisi jäämään täysin ilman kommentteja, joten yritän nyt löytää jonkinlaisen ratkaisun ongelmatilanteeseen.

Olin jo aloittamassa sillä, että kappale on mielestäni liian lyhyt ja polveilee liian vähän, mutta tajusin samassa lähtökohtaisen virheeni. Tätä kappaletta ei ole tehty olemaan mitään massiivista, villin progressiivista tai juhlallista. Tämä on kuin nopea pyrähdys kolkkoon ja väsyneen turtaan arkeen, jossa televisiouutisten ilmeettömät kasvot puhuvat tyyneen sävyyn sisällissodista mainoskatkojen välissä. Tämä on kerrostalon ruosteinen putkisto hammaspesuvedessä. Tämä on tuulettamaton, tunkkainen eteinen raskaan työpäivän jälkeen. Kierrätyskelvoton muovipussi täynnä pahvin makuista valmisruokaa. Ei helpotusta, ei lämmön hehkua tai viileää tuulenvirettä.

Ja kuten tällaiset asiat, myös tämä kappale loppuu lähes yhtä huomaamattomasti kuin se alkoikin. Ja silti sen aikana jokin on kääntynyt täysin päälaelleen. Tämä on painostavaa musiikkia. Jos en olisi niin hiton hyvällä tuulella, tässähän saattaisi vaikka vajota päänsä sisään.

Sekavaa, tunkkaista, kuivaa, kivuliasta. Huhhuh. Ei minulla ole tästä mitään pahaa sanottavaa, sillä onhan tämä aivan mainio kappale, mutta en minä tätä varmaan enää kauhean montaa kertaa tule aktiivisesti kuuntelemaan. Ehkä joskus laitan muiden Kolinoiden kanssa soimaan, mutta tuskin rupean tätä erikseen kovalevyni kätköistä kaivamaan.
0   +1 +2
 

Viimeisimmät kuuntelijat