Tunnelmaltaan alakuloinen biisi, jossa otetaan mukavasti pesäeroa Suomen metallinkentälle tyypilliseen "power metallismiin" ja enemmänkin kumarretaan Ruåtsin tunnelmametallin mestareiden suuntaan.

Soitannollisesti pätevästi vedetty kautta linjan ja M. Pohjosaholle erityismaininta todella mainioista örinäosuuksista - puhtaissa vokaaleissa pientä horjuntaa, mutta ei mitään sellaista mitä ei muutamalla lisäotolla saisi korjattua!

Esikuvat toki kuultavat läpi, mutta niinhän meillä kaikilla musiikkia väsäävillä tahtoo mennä :) Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä biisi, tästä vedosta kannattaa jo olla ylpeä!