Pohjolan Valkeus: Ihmisjahti


purista kylmän metallin reunaa
raunioituneessa talvikaupungissa
ihmisjahti! se on nyt menoa...

irtileikattujen päiden irvistäessä
vienosti elämän hulluudelle
voi olla, että ruhjoudun tänne
graniitin sekaan
niinkuin mitään ei olisi,
koskaan ollutkaan

(se katselee, kuinka heikko
ihmislaihon puimarunko tavoittelee
virvoittavaa lähdettä jossain
havumetsien maan lakeuksilla)