On paikkana syrjäinen mökki tuo
Metsän reunasta kuuluu karhun muraus
Paniikin se mieleen luo
Päälle iskee paskolammen kirous

Pojat pullojansa kumoaa
Pinon puita kirveellä hakkaan
Tunnelma hiljalleen lumoaa
Kun laitetaan tulet takkaan

KERTOSÄE:
Mielessäni kiidän mökin luo
Muistelen mennyttä aikaa
Silloin kun tosimies juo
Kiljuripuli raikaa
Vanhenee meistä jokainen
Nyt ei kuivasuita kaivata
Odottaa meitä karu huominen
Ei me turhaan aivoja vaivata

Koko ajan riehutaan ja remutaan
Pojat luonnon kiertokulkuun puuttuu
Rojut kun lepikkoon heitellään
Metsän jumalat siitä suuttuu

Kuin hiipien mielen syövereistä
Hulluus valtaa mielen
Järki lähtee kohta meistä
Muistakin, sekoaa jokainen

Aamu koittaa tälle paikalle
Samalla kun muisti menee
On joku metsään juossut paskalle
Hammasta purren muut pidättelee

Kannon päällä tuskaisena
Istuu ja laatta lentää
Housun puntit paskaisena
Se roiskuu oikeaan kenkään

(KERTOSÄE)

Aika on kotiin jo lähteä
Vaan olo on kuin kuolevalla
Ei autoon jaksaisi änkeä
Mieluummin makaisin taivasalla

Tätä paikkaa ei voi muille kuvailla
Se täytyy itse kokea
Se sijaitsee niin synkillä mailla
Että toivot olevasi sokea

(KERTOSÄE)