Niin kylmä, niin synkkä, ei rakkautta, vaan vihaa. Silmät sulkeutuu, terä nousee, veitsi syö veristä lihaa.

Niin kauan, niin kovaa, kyynel valuu, vereen sekoittuu ja siihen hukkuu. Syvemmälle ja syvemmälle, uudestaan ja uudestaan hän nuorena pois nukkuu.