Kaivan sen käsiini, laatikon uumenist /
Antaudun kirjalle, toivon et se kuuntelis /
Kirjotan mun ajatukset, avaudun tän kaut /
Hektisii päivii, masennusta ja blackout /
Kynä kertoo totuuden, omaksuu mun tunteeni /
Kirja pysyy vaiti ja kuuntelee mun murheeni /
Luottaa muhun, oon rehellisimmilläni /
Tarkkailen mun korvil ja tallennan silmilläni /
Joka mielentilan, joka juonenkäänteen /
Hengitän syvään, kesytän mun käärmeen /
Se taistelee vastaan, sihisee mun korvaani /
Sinnikkäästi mä, ite kiipeen mun portaani /
Askeleet painaa, tartun kii neuvoihin /
Hyytävä kylmyys pistelee keuhkoihin /
Istunto päättyy, palaan arjen aavikkoon /
Kuivaan hikeni, laitan päiväkirjan laatikkoon /

Kertsi:

Tää on mun päiväkirja, pala elämääni /
Ajatusten vimma suoraan sisältä pääni /
Portti on auki, pysäytän tuulen /
Kirja kuuntelee, ku kerron salaisuuden /

Tää on mun päiväkirja, pala elämääni /
Ajatusten kokoelma, masennuksen ääni /
Se tuijottaa sivuillaan, kuuntelee hiljaa /
Huoleni unohtuu, ku skrivaan päiväkirjaa /

Kaivan sen taas esiin, luen menneitä hetkii/
silmät on punaset ja kädet verisetki/
mistä mahtaa johtua, aijoista menneistä/
faijaki piti päiväkirjaa, johtuuks tää geeneistä/
sivut luen tarkasti, paperi on haurasta/
tarkasti hartaasti, tää on tosi kaukasta/
en pidä itseeni hyvänä, mut tässä lukee niin/
ja et elän ku oisin syntyny unelmiin/
oonko huono ihminen vai miksi luulen niin/
oon pettäny frendit, puutunu toisten suhteisiin/
vaikeit hetkii, vaikeit valintoja/
helitän mun otetta, luen näitä tarinoita/
päätin sulkee kannet, vikan kyyneleen vuodatin/
olin ollu kusipää, sen nyt vasta huomasin/
oli aika parantuu ja ottaa etäisyyttä/
virheet mitä ne on, ne on pala menneisyyttä/

kerto

taas tä tunne tulee kaivan kirjani kaapist/
aukasen kannet ja jatkan selaamist/
vaivun transsiin kynä savuttaa paperis/
hampaat kiristyy, viha korostuu täs kaveris/
katson lauseit, nään ne mielenkuvina/
menneisyydes yksin, kaverina tuulen humina/
luen sivui eteenpäin ne muistuttaa näist hetkist/
keho täynnä viiltoj, on ollut aika hektist/
kannet buranaa, sivut mulle laastareina/
viha muuttu peloks onni näkyy haavereina/
pidän itkun sisäl, puen tunteeni sanoiksi/
riimit muuttuu kyyneliks, vihon reunat padoiksi/
nyt luurankoi kaapis, kirjan sivut kastuu/
osa musta hukkuu ja tunteeni haurastuu/
oon kirjani potilas se on mun terapeutti/
se tuntee mun tarinan, sen sanoiksi pukeutti/