Sola: Katuvan kynästä


Sola:
Puhaltanu sisält ulos kaiken pahinman,
täst sydänmen sykkeest saa kai pienen tarinan.
Mun valinta vaik paljon tuomitsevii katseit,
en saa mieltäin pyörimästä näitä asteit.
Siit lähtii ku muistan ja hetkee tähä,
paljon sanomat jääny mutta tänää.
Jokainen tyhjinki ontto aukko mun sisäl,
jääny asti skidist painaa anna anteeks isä.

Hengittäen sisää lisää vaa savuja tappavii,
niiku sä mutsi sanoit pienii mut tappajii.
Usko ollu koetuksel kaikil hermot kireel,
ei enää nii läheisii en tiiä miten.
Korjata vois kaiken saada kaiken takas,
mut annan kaikkeni sille toivoen parast.
Et tääki viel täst vaa kääntyy parenpaa,
anteeks äiti tiedän halusit must parenman.

Kertsi:
Elämä on uhka peli ilman takuuta,
aina et saa toista tilaisuutta.
Ja mä tiedän et sua satuttaa yhä tää,
siks nää sanat tulee miehen katuvan kynästä.

Dani:
Elämä on sydän täynnä kolhui ja mustelmii,
en tunne kipuu mut en koskaa totu ruhjeisii.
Tunteelki rajansa mut ei niinkää,
etten olis tienny vaa uskonu en millää.
Et se vois viedä suojelus enkelin keltää,
Vaik mutsi varotteli älä käännä sille selkää.
Nyt valvon sängys silmän aluset mustina,
öisin tunteja kahlaten tuskissa.

Menetin kaks vuotta elämästä se on vaa nieltävä,
maksanu sit takas verellä ja hiellä tän.
yrittäen oppii saman pelasta itseni,
mut oon liian itsepäinen myöntämää virheeni.
Kai vaikeint on vaa muuttaa tapaasa,
ku elää eristäytyneenä keskel omaa napaasa.
mut se sokaase helpost etenki,
koska lähimmäiset on ne jotka kärsii ensin.

Kertsi:
-11-

Dani:
Nii usein havahtunu mieli on vaa nii taipuvainen,
kerta toisensa perää moraali kaksinaisee.
Vaik ei avohoidol saavuta ku taantuvaa pahaa,
silti ajatus siit takaraivos on paantunu tapa.
Niipä omatunto sama matkaa eri teitä,
ei must tullu suvun ylpeyttä jatkaa perinteitä.
Yritä ymmärtää miks omaa suuhu myrkkyy juotan,
mut jos hädin tuskin itseeni kehen mä sit luotan.
Sola:
Oot se joka saa mut tuntee oloni hyväks,
täydellinen mulle oot tehny mun tunteeni syväks.
Oot se joka saa must edes mun tunteet näkyvii,
oot kaunein pääl maan kaunein näkymin.
Vast alkanu tajuu omaa kusipäämaisuut,
eh hyvittää voi tekojani tahdon vain sut.
Pyydän siis anteeks suunnataa parenpaa suuntaa,
viel kerran anteeks tahdo en sanoo muuta.

Kertsi:
-11-