- Sivu satakahdeksan -

Avasit kuitenkin kielletyn kirjan

Sormesi selasi nimetöntä opusta
hakeutui sivulle satakahdeksan

Sivu satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan


Luit ääneen alimmaiselta riviltä

"Naisen kauneus oli saatanasta
suolapatsaan janottavaa tuskaa"


Nuolaisit huuliasi vaistomaisesti
kätesi vavahteli kireällä reidelläsi

Aina tuo sama lause

Sitä se tiesi
sitä se tiesi
sitä se tiesi


Nousit tuoliltasi
etsit nuottejasi

Sukelsit nuottiviivastojen suojaan
urkuharmoni parkui aamuyöllä


Kirja lepäsi pöydällä
avoimena kuin naisen syli
ja suloinen suu

Koskettelit sivua satakahdeksan


Avasit ikkunan ja karjuit yöhön

Kurkotit ikkunasta koivunoksaa
niittivyösi hankasi ikkunalautaa


"Naisen kauneus oli saatanasta
suolapatsaan janottavaa tuskaa"

Rääkäisit ja sytytit tuleen kirjasi

Niittivyösi hankasi ikkunalautaa
urkuharmonin näppäimistö itki


Sytytit minut
poltit kiellettynä kirjanasi

Paloin kirkkaasti sateessa
niittivyösi ruostui


Sivu satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan