Hiidenlintu: Äänet syvyydestä


Synkistä syvyyksistä vesien
onkaloista maankuoren
juurakoista kuusipuiden
kolosista kovien kallioiden

Minä kuulin kuiskaukset
tunsin heikot henkäykset
kertoen kadoitetusta
ajasta verehen vallan

Näki kansa kivun, nälän, surunkin
menetykset rakkaimpienkin
Miekka miehen monen musersi
uhama uroksia upotti

Talvi tuuditteli Tuonelahan
vei tuskattomille tuville
Mutta haavoja hurmeisia
saunassa sanat salvasi