(san.Antti Karhu)

Maasta sinä olet tullut ja
maaksi sinun pitää jälleen tuleman jos maata on,
Onko?

On niin, kun kaikki häipyy.

Riittääkö, että käännät selkäsi
ja suljen silmäsi?

Ja niin, kun kaikki häipyy
tai vaikka säilyy ennallaan,
ei mikään muutu milloinkaan.
Niin kai käy.

En tahdo nähdä kuinka maa
ja kaikki häipyy,
kun kaikki häipyy syntyäkseen uudestaan.

Tämä maa, hajuton,
mauton, kasvoton.

Vaikeaa on muistaa,
unohtaa on helpompaa.

Niin meille käy,
niin meille käy kuin teille.

En tahdo nähdä kuinka maa
ja kaikki häipyy,
tai vaikka säilyy ennallaan,
ei mikään muutu milloinkaan.

Ja niin, kun kaikki häipyy,
kun kaikki kuolee,
ei kukaan huomaa surrakaan.

Niin kauan, kun voit hyvin
kaiken muun voit unohtaa.

Tämä maa, hajuton,
mauton, kasvoton,
vaaraton, väritön,
tunnoton, munaton,
peloton, arvoton,
sanaton, suruton,
ainoa, ainoa,
ainoa ja oma!