Jani Koskinen: Kylmät kädet (2006)


Meidän kädet oli kylmät
kun meille satuja kerrottiin
siitä miten ilmalaivat
kirjaimia taivaisiin
piirtää nimikirjaimia taivaisia

meidän nimet oli turhia
ennen kuin me kohdattiin
ennen kuin me ajatuksenjuoksu
pantiin remonttiin
ja tunnettiin, järkeiltiin ja tunnettiin

mutta raitiovaunussa Eerikinkadulla
päänsärky jonottaa vuoroa,
päänsärky jonottaa vuoroaan
meidänkin pääkoppaan
meidänkin kroppaan
päänsärky odottaa vuoroaan

meidän kädet oli kylmät
ja me lämmiteltiin
meidän veri oli maitoa
ja sydän ajelehtii
päästä jalkoihin, päästä se jalkoihin

meidän raajat eivät tunteneet
huomista sielussaan
kun ne kilpaa yrittivät päästää
rajat maailmaan
jätä sormenjälkesi minun sormiini

sinä olet maailman paras päänsärky, rakkaani.