verse1.

mistä tänkin tarinan nytten sit taas aloittaa/
kun on paljon asioita mitä vielä tääl sanoa/
en jaksaisi yksin tällä tiellä sotia ja tarpoa/
ja joka mutkas vasempaa tai oikeaan arpoa/
oikeestaan se ei tunnu juurikaan miltään/
vaikka tunnen kuinka terä selkääni yhä viiltää/
kun oma sisäinen hulluus silmissäni kiiltää/
silloin monet muistot mielessäni ohi kiitää/
samalla hetkellä irtoaa siivet selästä joilla liitää/
enkä vieläkään tiedä mistään yhtään mitään/
mitä jengi jaksaa musta vielki täällä jauhaa/
oon kertonut teille jo kaiken/
joten jättäkää mut jo rauhaan/
tiedätkö tunteen kun pääs sotarummut pauhaa/
mut sanon sen kerran etten kanna mistään kaunaa/
en todellakaan toivo mitään vitun mailmanrauhaa/
toivon vain itselleni omaa sisäistä rauhaa