VERSE 1
jo nuorena opin, että elämä on bluessii/ mun kodis oli roti, siellä piiskat siksi huuti/
arvet kertoo elämästä, mulla niitä riittää/ ko kuja vitun kissal, se on kato siinä/
ettei kestävää, ole täällä mikkää/ hakijal on hintaa, ja valakeeta pintaa/
ku muut pojat pelas, sitä super nintsikkaa/ nii minä olin vehtaa, mun kiltsin kaa/
mutta auttaaks se, elämäntapamuutos/ aka liekin raakel, kun jokane askel/
on ennalta laskettu, meidät on saateltu/ hautaan kaavettu, ystäväni masennus/
ja sen ku tajusin, että elämä on pelii/ sen läpi bongil vedin, kyllä siihe menin/
olen vierivä kivi, joka silti sammaloituu/ syrjäytyny isi, mutta kyllä nämä hoituu/

KERTSI
sattuu ja tapahtuu, ku elämä on blues/ tuli taas kutsuu, takas lähtöruutuun/
maailma ei muutu, se leppyy ja suuttuu/ murtuneet luut, ne hitaasti korjaantuu/
mä haen lohdutusta, et joku edes joskus/ joltakin tuntus, ei ole hirveetä/
syntymäpilvessä, kantaa tätä kirvestä/ en minä itke, heitän ensimmäisen kiven/

VERSE 2
mä rakastan bluessii, ja tykkään nussii/ jos se suva jurppii, saat täällä turpiis/
mul on näitä kavereita, joiden seuras tuppaa/ käymää niitä haavereita, eikä ilma luppaa/
nouse tästä kukaa, maistamatta kukkaa/ ai stashi on lopussa, no lähepähä mukkaa/
hakemaha kukkaa, azo neljän tahtiin/ stadi tai lahti, ku halutaa hatsii/
mul on pitkä piuha, ja paksumpi letku/ tää ajatus sua kiusaa, ku räppäreitte metkut/
mä tein ne vuodessa, mitkä sinä tuonelas/ valmiiks vasta kuollessa, tulet aikaan saamaan/
minuutit kaahaa, ja tunnit laahaa/ taitaa olla aika, ne puskat kaataa/
viis nolla sata, siellä hatsataa/ neljä kaks nolla, savuis joka polla/

KERTSI
sattuu ja tapahtuu, ku elämä on blues/ tuli taas kutsuu, takas lähtöruutuun/
maailma ei muutu, se leppyy ja suuttuu/ murtuneet luut, ne hitaasti korjaantuu/
mä haen lohdutusta, et joku edes joskus/ joltakin tuntus, ei ole hirveetä/
syntymäpilvessä, kantaa tätä kirvestä/ en minä itke, heitän ensimmäisen kiven/