Tomi Rosbacka: Höyhensaarten taa


Iltaisin kun en unta saa
livahdan toiseen maailmaan
jossa voi kaikki olla toisin
Siellä on aina täysikuu
siellä ei oo lehdetön puu
siellä mä kanssas olla voisin

Mä kutsun sut mun maailmaan
silloin kun et unta saa
kauas höyhensaarten taa
Ja vaikk et jäädäkään sä voi
laulus siellä aina soi
yksinään kun unelmoi

Hiljaisuus meidät yhdistää
palanen toisen täydentää
yhden pienen suuren hetken
Jolloin ei kuiski paha suu
jonne ei onnettomuus tuu
jossa on määränpää mun retken

Mä kutsun sut mun maailmaan
silloin kun et unta saa
kauas höyhensaarten taa
Ja vaikk et jäädäkään sä voi
laulus siellä aina soi
yksinään kun unelmoi