kaikki varjot eivät häviä pimeässä
vai olenko sittenkin tulossa hulluksi
en usko herääväni enää valossa
sillä kuolema asuu meissä kaikissa

otan tukea tyhjästä
kun horjun yhä kauemmaksi
tänne ei ollut lainkaan sisäänpääsyä

en ole jaksanut kaivaa
itseäni tästä haudasta
olen tänne syntynyt
mutten omasta halusta

synnyin kuolleena
näinä öinä
kun annoin elämäni hänelle
joka pimeydellä raiskaa sieluni