Et rakasta häntä enää

Lähdit täältä tänään ennen kello viittä taas kävellen
ohi hautausmaan pääporttien.
Menet siitä mäen luokse, kiirehdit mutta et juokse
kaksin käsin laukkuus kantaen.

Kyynel vierii poskellesi, suru sielun ovellesi,
taakse jää vain harmaa avaruus.
Lähdit täältä tänään ennen kello viittä taas kävellen
ohi hautausmaan pääporttien.

Et rakasta häntä enää
sinulle hän kuollut on.
Et rakasta häntä enää
hän kuollut on.

Kaikki muistot, ajatukset, sadepäivän aavistukset
aiot polkee multaan mustinpaan.
Ja uusi aamu aurinkoinen voisi tulla, armon toisi,
tiedostaa nyt voisit parempaa.

Et rakasta häntä enää
sinulle hän kuollut on.
Et rakasta häntä enää
hän kuollut on.