Sua ikävöin

Ei mulle hymyile enää taivas
ei mulle hymyile aurinko.
Joo ja pilvet on tulleet
ja tuoneet mun mieleeni mustaa.
Mä sua ikävöin.

Kun sade jalkojain eteenpäin raahaa
ja pisarat sumentaa näköni.
Niin mä mietin et miksi
nää vuodet näin eteenpäin kaahaa.
Mä sua ikävöin.

Taas sua ikävöin
päivin ja aina öin,
mielessä olet mun.
Saan kai jotain, palkaksi jotain.

Hei ihminen mitä oot sä taas vailla
etkö sä olekaan onnellinen?
Joo ja auringonsäteet
ne tietää ken varjoissa ontuu.
Mä sua ikävöin.

Taas sua ikävöin
päivin ja aina öin,
mielessä olet mun.
Saan kai jotain, palkaksi jotain.