The Not-So-Well Planned Plurral Elements Of Outrageous Ossiation part 3

Hei, sinulla on joko JavaScript pois päältä tai vanha versio Adoben Flash Playerista. Hae uusin Flash Player.

Ympyrä sulkeutuu!

Ossiation part 3 on 20 ja puoli minuuttia pitkä teos, johon olen tähän mennessä
eniten uhrannut aikaa, ja sen takia en voisikaan henk. koht. olla kappaleeseen yhtään
tyytyväisempi :)

Suuret kiitokset loistaville vieraileville muusikoille:

Risto Kupiainen - Keyboardsoolo
Eero Lehtimäki - saksofonisoolo
Erkki Kuuttila - Blueskitarasoolo
Saku Maristo - Keyboard unison kitaran kanssa

Part 3:ssa soitan kitaroiden, basson ja rumpujen lisäksi myös synat.

Olkaa hyvät, ja saa mainostaa eteenpäin jos tykkää!

9.20   2800 kuuntelua

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

10
Laissez-faire 22.02.2009
Tällasta sen musiikin pitää olla... Noi kitarat on vaan niin hienoja. Tässäkin kappaleessa.
0   +1 +2
 
9
aZaril 10.01.2009
Kylläpä vetää kaima hyvin, oikein mallikasta soitantaa!
0   +1 +2
 
10
slideputki 18.07.2008
Hienosti pyörii biisi eteenpäin! Levylle tätä ja sassiin!
0   +1 +2
 
10
christoart 01.04.2008
Hyvin progettaa! Alku vähän rämpyttelevä, mutta kun päästään asiaan, sitä riittääkin, hehhee. Varmasti ollut kova työ kokonaisuudessaan tehdä, mutta erittäin vaivattoman kuuloinen ja yhtenäinenkin tuotos.
0   +1 +2
 
audiospets 20.05.2008
Hyvää kamaa! Kivaa kitarointia kun biisi lähti käyntiin.
0   +1 +2
 
10
Ville Kotiranta 02.04.2008
Tällä kertaa kokonaisuudessa ei ole yhtäkään ärsyttävää kohtaa. Meininki on loistava alusta loppuun asti. Parasta teoksessa on se, että se kuulostaa luontevalta ja vaivattomalta joka käänteessä: missään vaiheessa ei tarvitse huolehtia, etteikö kitarasankari selviäisi loppuun saakka.

Vierailijoista erityisesti Erkin soolo on kyllä niin älyttömän kova, että tukka pois. Se vain huokuu niin täydellistä Wanha-Äijäenergiaa, että heikompi muuttuisi sämpyläksi sen kuullessaan!
0   +1 +2
 
8
Vesa H 10.04.2008
Noniin, kunnon tykitystä ja hienoja ideoita pötköön vedettynä. Ikävä kyllä kokonaisuus on vähän liiankin nimensä veroinen. Ei tästä mielestäni löydy sellaista koko teoksen mittaista punaista lankaa, jolla voisi perustella, miksi kaikki nämä ideat on tungettu samaan mp3seen. Ideat seuraavat luontevasti toisiaan, mutta mikään ei periaatteessa kerro, milloin teoksen voisi odottaa loppuvan. Ideoiden varioiminen muissa teoksen osissa klassisen musiikin tapaan on ehkä se, mitä eniten jäin kaipaamaan. Blues-osuus kaiken edeltävän jälkeen oli jo aika masentava.

Mutta muuten siis todella taidokasta soittoa pääasiassa yhdeltä kaverilta. Kova työ on varmasti ollut näiden kaikkien osien työstämisessä. Miinusta sähkörummuista (vaikka vaihteoehtoja ei varmaankaan ollut niin ei ne silti kuulosta kivoilta) ja tästä että leegot on suht levällään.
0   +1 +2
 

Viimeisimmät kuuntelijat

Löytyy soittolistoilta