Hyvä laulu, vaikka ei kyllä kovin omaperäinen. Omaperäisyyttä saisi olla muutenkin vielä lisää. Kitarariffittely oli aika keskinkertaista. Piano sopii hyvin noihin kohtiin missä sitä kuulee. Ihan onnistunut biisi.

alku aivan hyvä,siihen loppu. Tylsää,ja mitäs laululle on päässy taphtumaan? Ei niin hyvä kuin muissa

Mitäs nyt sitten tästä sanoa? Alussa piano oli aika hyvänkuuloista, bassosoundi on todella munaton. Äänenlaatu on hyvää, mikä on aina iso plussa. Rummut menevät bassosoundin kanssa samaan kastiin. Tuntuu kuin potkittaisiin basarin sijasta onttoa seinää. Koskettimet jyrää, eikä ne kitaratkaan huonot ole. Örinät ja ärinät ei ole parasta mitä vokalistilta on tullut, mutta eivät kehnoakaan ole. Miksausten puolesta vokaalit olivat saaneet olla himpun verran hiljemmalla, jotta soittimetkin pääsisivät arvoonsa.
Sävellyksenä biisi on hyvä, sanoitukset nyt tuollaista perus ihmettelyä ja viiltelyä, mutta eivät huonotkaan sinänsä.
Loppupeleissä kuitenkin on se että biisissä ei semmoista varsinaista "koukkua" tunnu olevan missään vaiheessa, joten tämä jää mediaplayerin vähiten kuunneltuihin muutaman soittokerran jälkeen.
Kuitenkin kokonaisuutena biisi on toimiva ja todistanee että osataan musiikkia tehdä.

+Sanoitukset
+äänenlaatu
+Miksaukset
+Sävellys
+Kitarat
+K oskettimet

-Munaton basso
-Rummut
-Ei "koukkua"

-Rauzka-

Tästä biisistähän löytyy tunnelmaa, joka on jäänyt muissa viisuissa täysin taka-alalle, jepsistä. Elikkä sävellyspuoli on jees kunnossa, vaikka mitään monipuolisuuden rajoja ei rikota. Murinat&kuiskaukset on mahtavat. Soitanto suht timmiä, rumpusaundi total kuraa kylläkin, eikä kitarasaundikaan korvia hivele, mutta toimii. Sanoitukset ei oikein toimi kyllä, jotenkin turhan angst meininkiä maybe. Miksauksessa en näe valittamista kun kaikki kuuluu varsin selvästi, synat pitääkin olla suht pinnassa tässä että sitä tunnelmaa saa irti.
Tämän ja Distress is nearin kuultua sanoisin että paremmalla linjalla ollaan kun Myllynen on ollut säveltämässä, ja tuo DIN jättää tämän viisun kyllä varjoonsa. Arvosana olkoot kahdeksikko.

Sanoitus oli aika *angst**viillel* emoilua. Nauratti vähän. Sori. Vokalisoinnista tuli mieleen STS mikä on paha asia vain siinä mielessä että doomiördäystä tulee nykyään joka lävestä.

Miksauksessa oli vähän epätasapainoa. Synat tykkäsivät haudata kaiken muun alleen ja basso kumisi ajoittain vähän ikävästi. Tunkkaisuuttakin oli havaittavissa. Jos olisin päässyt miksauspöytänne kimppuun, olisin EQttanut kaiken nätisti omalle taajuudelleen ja lytännyt basson kompuralla mutta miä olenkin hifistäjä.

Rumpusoundi itketti minua. Se oli hirveä. Surullista se oli siksi että kannujen takana oli ihan selvästi sälli joka tietää mitä pitää lyödä ja milloin ja kammottava soundi piilottaa poikkeuksetta taidon taaksensa.

Jos siitä biisistäkin sitten jotain sanoisi.

Tykkäsin. Kaunista ja mahtipontista doomahtavaa maalailua jossa oli sovituksellista yllättävyyttä, soitannollista pätevyyttä sekä ihan oikeaa tunnetta. Kuulosti siltä että oli kiva tehdä ja kiva soittaa ja se on aina hyvä asia.

Tiivistäisin silleen että soundit ja miksaus kuntoon kun kerran osaatte tehdä mukavanoloista meteliä.

Yhdyn lavascaleen että ei meijän kylän pojilla riitä taidot tälläseen... ei pahalla sit :D Ja edelleen jyräätte \,,/

Njoo. Hyvin kohtalokasta. Ja mitä on tapahtunut Samille?
Se laulaa muissa biiseissä paremmin :(

Tää on aika scheissea paitsi soolo ja sit ku "kukaan ei välittäny mun kärsimyksestä."
Tyhjää. Ja sellast ihme jauhamista. Antaa odottaa paljo enemmän mut sit nii... Tulee A osa.

Lyriikat on kyl aika hyvät, niinku jo sanoinki joskus mutta mutta mutta tää on ihan
liian löysä ja tyhjä sävellys noille sanoille A osa kuraa. Synat pilaa hienosti
koko homman.
(Muuten lyriikoihin vastasuudessa myöskin jotain asiaa, tiukkaa tekstiä
kiitos joissa on jotain luettavaa eikä sellast paskan syöttöö ja hienoja kuolema tarinoita.
Aleksi osaa kirjottaa. Mut kirjota pliis asiaa.)

Uuh noi seksikkäät kuiskaukset.... Like it ;)

Soolo on muuten tosi hyvä, mut sit ku tulee taas se virsi että
"I found my salvation"... niin mietiskelin jo monta kertaa että kuuntelenko loppuun vai en.
Diggaan siit "No one cared of my suffering" blablablaa kohast. Sen jälkee
odotti et jo räjähtäis mut eih sit taas alkaa taas tää ihmeellinen veisuu.

Asennettta hei vähän tähänki biisiin ku teiltä sitä niin perkeleesti löytyy.
Toivottomat ja oikeesti hyvin synkät ja asennevammaset angstaukset ja hienot veisuut elämän
harvoista hyvistä hetkistä uu jeah jättäkää pois ja keskittykää olennaiseen.

Ai nii, miksaukset on kivat, kuulostaa tänne päin hyvältä, mut Antti et kai unohtanu bassoo ?
Hieno instrumentti ja kiva basisti ni arvoo sille ees sen verran et säädät napista niitä
"bass" juttuja vähä kovemmalle <3

no siis laadusta rankka plussa. Biisinä varsin taiteellinen ;) tähän ei meidän kylän pojilla riitä taidot, ei vaikka ihmeen tekis ...

Hirveät "laulut" jos niitä nyt millään muotoa siksi voi sanoa...laatu on todella huono...ainut mistä vois antaa plussaa on koskettimet mutta loppujen lopuski nekin on tehty niin huonosti että nelosta pukkaa...

Biisi kaipaisi hieman tietynlaista yhtenäisyyttä eli kaikki soittimet soittelee vähän omia ralleja, mutta paljon on kivoja niksejä joka saa biisin kuulostamaan eloisammalta. Soundit tosiaan on mitä on, mutta kunnon studioon vaan niin eiköhän se siitä. Laulajalla miellyttävän karhee ääni, mutta syna hyppii vähän korville. Loppujen lopuks aika tunnelmallinen biisi, jonka viitsii kuunnella loppuun asti. Ehkä hieman tyly lopetus näin rauhalliselle kappaleelle?