RuoTo (Ruokottomat Tosikot)

Ensimmäinen singlejulkaisu Metsänpeitto -nimeä kantavalta neljänneltä RuoTo -levyltä.
http://www.facebook.co... 02.2012.

Pelonsuoja-EP:n avausraita, joka edustaa ehkäpä popahtavinta RuoToa koskaan. 2011.

Teksteissä liikutaan suoraan kotiseutujen vetisiin maisemiin ja niiden alle. Suonsilimään siitä!

Ensimmäinen lohkaisu Pelonsuoja-albumilta. Kummittelemisiin!

Ralli sisältää myös kivan intertekstuaalin, kaikille spiritismistä ja yliluonnosta kiinnostuneille.

Kylmempiä tunnelmia Pelonsuojalta. Hautaudutaanpa välillä auditiiviseen lumeen, niin ei tarvi aina ulos asti sen tähen lähtiä.

Kappaleen jouset on arrannut eräskin rumputaiteilija, kiitokset viulu- ja selloniekoille!

2008. Jään lähdettyä-levyn kolmas raita.
Koira -trilogian viimeinen osa. Tarina hulluudesta ja aineellistuvasta ikävästä.

Tyylilaji on ahdistavan rento bluesjazz. Astmaattinen kappale laukkakertsillä.

Jään Lähdettyä (2008) -levyn kahdeksas kappale.
Tarina vanhuudesta ja tulevasta talvesta, mutta myös huolesta ja toivosta.

Loppuunajetuista on Jään lähdettyän akustinen puolivälietappi. Se on tarina rauhattomuudesta ja pelosta. Mustalaiskitaroita ja kesäisiä maisemia!

1. 40+ on demon käynnistävä veturi. Olin saanut aikaan mielestäni mukavan riffin, joka suunnittelin istuttavani "tavalliseen" rock-kappaleeseen. Kun sitten esittelin tätä aikaansaannostani Jarille, tämä soitti biisissä esiintyvää irvokasta diskobiittiiään. Hyvä esimerkki siitä kuinka visioni voidaan lytätä ja korvata paljon paremmalla. Niinpä kappaleesta tulikin sitten tällainen koominen diskohardrockjyrä.

Sanoituksien kanssa oli vähän miettimistä ja lopullinen versio onkin ehkä kolmas tai neljäs, täysin aiemmista poikkeava teksti. Normaalisti kirjoitan ensin...

8. Jäätyäni yksin äänityslaitteiden ja instrumenttien kanssa, päätin nauhoittaa yksin tekemäni blueskappaleen. Olimme aiemmin yrittäneet sovittaa siitä bändiversiota, mutta se ei vastannut odotuksiani. Raskaan viikon jälkeen oli todella terapeuttista päästä purkamaan angstia yksin ja mikäs sopisikaan siihen paremmin kuin blues.

Soitin yksinäni kaikki instrumentit, enkä pitänyt kiirettä, toisin kuin bändin kanssa.

Sylibluesin sanat ovat kaikkein henkilökohtaisimmat (taas kuulostaa niin herkältä) ja niiden kirjoittaminen oli hyvin vaikeaa. Lukuisien eri versioiden,...

7. Vanha sävellykseni, jonka kaivoin esiin naftaliinista ja sovitin kirjoittamiini sanoihin. Hyvästit kertoo aikuistumisesta. Jokainen tulkitkoon itse sen, kenen vinkkelistä kappaleessa lauletaan, minulla on aika vahva näkemys siitä.

Emme ole aivan varmoja siitä, mitä lajityyppiä tämä kappale edustaa, ehkäpä ruotoista jazzhumppaa. Joka tapauksessa Hyvästit on kuitenkin yksi suosikeistamme. Tarina, joka vaikuttaa melko lohduttomalta, mutta silti tunnelin päässä näkyy valoa. Ehkä se on juna, tai sitten ilo.

Biisin piti alun perin olla demon viimeinen, mutta Syliblues...

2. Lasisade on yksi vaivattomimmin syntyneistä kappaleistamme. Näennäisen hilpeä countryralli, joka kertoo onnettomuuteen joutuvasta nuoresta parista. Kun lähdin kirjoittamaan tekstiä, kuten normaalia, en vielä tiennyt mistä se kertoo, mutta kun sanat olivat mielestäni valmiit ja oletin ymmärtäväni tarinan, otin kitaran käteen ja kauttaaltaan duurissa kulkeva sävellys syntyi kuin itsestään. Tämän rämpytyksen hilpeys on kuitenkin aika vakavaa, joten sävellys tuo esiin (toivottavasti) sen valoisan puolen.

Minulta on muutaman kerran tivattu, mitä tarkoittaa sanoissa...

6. Minä vihaan bändejä, jotka laulavat maailman politiikasta ja Lähi-idän-kriiseistä, huonosta elintasosta, sotimisesta ja yleismaailmallisesta tuskasta. Hyvää pataa, muhennosta on pyllistys tällaista musiikkia kohtaan. Outo ristisiitos joka syntyi luettuani Douglas Adamsia ja seurattuani uutisia.

Minulla oli biisiin riffi ja blueskaavaan nojaava A-osio, mutta jälleen kerran kertosäe osoittautui hankalaksi säveltää. Tällä kertaa ongelmassa auttoi Marko, jonka soitteleman bassokuvion päälle soitin kitaran ja siinä se.

Aapo-Matti sovitti maagisen saksofoninsa...

3. Kahdeksikon vanhin siivu. Ensimmäinen askel poikkeavaa rokkia kohtaan. Äänenlaatu on vähän kehnohko. Suurin osa biisistä syntyi jamittellen, tämän ansiosta Jarin voi merkitä osalliseksi sävellysprojektiin. Kuunnelkaa virveligroovea!

4. Kalat oli aluksi popkappale, joka kuitenkin muuttui täysin, kun soitimme sitä Aapo-Matin ja hänen poikkihuilunsa kanssa. Lopputulos on jotakin -70 -lukuun päin kallistelevaa mystiikkaa. Korvasimme rumpusetin bongoilla ja jätimme rockin pois kertosäkeestä.

Sanat ovat melko omakohtaiset ja symbolistiset (kuulostaapa boheemilta), niihin olen tyytyväinen.

Biisi äänitettiin suureksi osaksi livenä ja laulaminen oli muuten hieman työlästä. En ollut ollenkaan varma sopiiko tämä kokonaisuuteen, mutta pojat ylipuhuivat minut ja niinpä se päätyi demolle.

5. Normaalisti en pidä riimittelystä juurikaan, mutta H.K.V.T on poikkeus. Kirjoitettuani pari riviä, ajattelin, että kun tähän ralliin on kerran lähdetty, niin pistetään kunnolla överiksi. Aihealue on hieman kaukainen muihin kappaleisiin verrattuna, jotakin kantaaottavuuttahan tekstissä on, mutta pilke silmäkulmassa on tällä kertaa normaalia vahvempi.

Sävellys syntyi jamittelemalla riffin pohjalta. Kun itse en osannut, Jari sävelsi kertosäkeen. Hyvin korniltahan tämä biisi kuulostaa, se on jonkinlainen vastaisku niille hilpeille kesähiteille, joita radiot soittavat...

Spontaanisti lisätty joulustressinpurku, kaoottinen (ja vähän kanoottinen) bluesjami. Kahdella akustisella kitar(r)alla soitettu rallattelu. Synkkää kuin saunatontun hymy...