DÄMN! En uskonut, että annan jollekkin biisille vaan yhdeksän täältä mut tästä biisistä puuttuu se jokin... Vähän tökkivä... Vähän sellanen... Öö näin ja sit näin ja dämn kusin tän jutun... Sellanen hmm... Mut siis liian tiukka...

Simppeliä perusbluesia. Harmiksi kitara oli hieman liikaa esillä, joten laulu ja harppu kuului huonommin. Mutta kyllä jalka alkoi lyömään tahtia ja pää keinumaan svengaavan bluesin tahtiin :)

Hämärää....

No, kyllä tää ainakin alkukantaisuuden vaatimukset tavoittaa...

Itse asiassa Blind Boyn voksut kuulostavat oikein mainiolta tuollaisella ohuen säröisellä soundilla, vaikka jäivätkin miksauksessa vähän turhan alas. Kuulinko oikein, että tähän oli jopa lisätty hiukan levysoittimen rahinaa autenttisuuden takaamiseksi? Siinä mielessä kitarakin ois saanut olla vielä hiukan enemmän huononnettu, kenties sijoitettu hiukan kauemmaksi mikistä?

Ihan mukava pala tämä on joka tapauksessa, karulla jamitteluasenteella!

Nonniis nyt on sitten todella retrosoundit...Mulla on tuolla hyllyssä Robert Johnsonin levy ja soundit on kyllä varsin samat.
Whiskillä tää on tehty tai apella mutta ei se mitään kun toimii.

autenttista luesia...

tää menee kyllä jo harmaansävyihin ennemmin kuin tuonne siniselle osastolle.
kuin mustavalkofilmistä, junanratoja, sadetta, pölyisiä hiekkateitä, tyhjiä katuja..tässä filmisää on vähän kaikkea vaikkei aluks siltä tunnukaan.

hups miten se noin

Nyt on jätkät ottanut viskiä oikein urakalla ja liekö mennyt cottonitkin väärään kurkkuun, oikein alkukantaista viimeisen päälle peltipurkki on näemmä ollut tallentimena niin kuin Johnsonin aikaan..meno on vallan sinistä.

Nyt on jätkät ottanut viskiä oikein urakalla ja liekö mennyt cottonitkin väärään kurkkuun, oikein alkukantaista viimeisen päälle peltipurkki on näemmä ollut tallentimena niin kuin Johnsonin aikaan..meno on vallan sinistä.