The Roots of Lazy Jake

Tämä on M-juna Vantaankoskelle, jossa vietin rockabilly-nuoruuteni yli neljännesvuosisata sitten. Tai oliko se Mystery Train? Kunhan taas herkesin jammailemaan rytmikoneen kanssa ja kokeilemaan paria tuttua rockabilly-licksiä... sitä kunnollista rockabilly-biisiäni edelleenkin odotellessani.

Yksi mies, yksi kitara, yksi raita. Ihan kesämielellä vaan tälläinen luonnos kehiin. Avoin G-duuri-viritystä kokeilin eräänä iltana ja siitä sitten syntyi pari aihiota, mutta ei tietenkään mitään kunnon sanoituksia. Onhan tässä biisissä itseasiassa eräänlaisena "kakkossolistina" aika kuuluvasti 2-vuotias poikani Samu, jolle juttelen soittamiseni lomasta... Ai niin, kyseinen duettokumppanini esiintyykin kuvagalleriassani rumpusettinsä takana (puoli vuotta vanha kuva).

Lisää avointa G-duuri virettä ja sanatonta hyräilyä. Ehkä tähän voisi sanojen lisäksi kirjoittaa vielä jonkinlaisen B-osan? Siis ihan olohuonelive tämäkin mies ja kitara-pohjalta.

Jos jollakulla kuuntelijoista löytyy Svartti-nimisiä esi-isiä Isojoen suunnalta, niin täällä ilmoittautuu eräs sukulainen.

No niin, Lazy Jake debytoi laulajana Mikseri.netissä! Ramblin' Blues on 20 vuotta vanha, kaksikielinen hupirallini, joka syntyi kokeillessani slidevirityksiä. Tämän version purkitin tammikuussa 2007 potiessani flunssaa... Viimeinkin pääsin soittamaan myös ukulelea!

Nostalgia vei minut takaisin niille kaduille, joita Syysillan Kävelijä oli kerran kulkenut... Maisemassa oli jotakin tuttua, mutta aika saattoi olla toinen. Lumen alta paljastuva asfaltti sai minut euforiseen tilaan.

Tässä versiossa minulla on lainassa hieno puoliakustinen kitara Ibanez Artcore. Kiitos Jukalle!

Kevätpäivää kaikille! Olipa pölykerros äänityslaitteiden yllä - edelliset biisini julkaisin Demo Harrison-projektissani 40 viikkoa sitten eli juhannuksen 2007 aikoihin. No, tämä kantrirokkijammailu syntyi vähän niinkuin oheistuotteena äänitellessäni uutta matskua Twangy Guitar-projektiini... Ja mikäs kambäkki tämä nyt sen enempää on? Olenhan minä hengaillut mikserissä melko ahkerasti, muiden tekemisiä diggaillen & arvioiden.

Lentokone lomakohteeseen oli seitsemän tuntia myöhässä. Lähdin kotiin juomaan kahvia. Otin siinä Telecasterin syliini ja muistelin hienoa kantri- bendiä, jonka olin kuullut hiljattain jossakin Roy Buchananin biisissä. Ehkä Chuck Berryn Deep Feeling-instrumentaali kummitteli myös takaraivossani... Joo, ja pääsin sitten myöhemmin lennolle. Purkitin tämän Lazy Bluesin hyvin nopeasti, kitara suoralla linjalla Fostexiin.