Kauhea tekele. Ei tarvisi laittaa ohjeeksi "kasvaa hitaasti", jos biisi suunniteltaisiin paremmin, ja siinä olisi napakka konsepti. 4:48 on hurjan pitkä biisi. Miksi siis esim. yläastemaista kitaratunnin sointuesittelyä 0:50 - 1:25, mikä toistuu myöhemminkin, kun asiaan voisi mennä nopeammin säästämällä kuulijaa odottelulta. Laulanta on kuin juopuneen rääkymistä. Mietin, ketä varten tämä on tehty, ja onko mietitty, olisiko tälle minkäänlaista kuulijakuntaa, joka tosissaan voisi kuunnella biisin toisenkin kerran.

Yhdyn aiempiin kommentteihin, sielun veljet paistaa räikeästi läpi, mutta hyvältähän tuo muuten kuulostaa.

Sielun Veljet paistaa läpi, tosin tässä koko touhu jää sellasen kuussataa pykälää vajaaksi. Tällanen vaatii ihan järjetöntä asennetta ja osaamista. Sellasta, että jos edessä on metrin paksuinen betoniraudotettu seinä, seuraavassa kuvassa siinä on Kelju Koo Kojootin muotoinen aukko.

Kivan vilpitöntä kitarointia. Ainakin mun kaiuttimissa tulee toi raidi tossa alussa jotenkin vähän yli, mut tällä hetkellä kuuntelen kyllä vähän tämmösillä perunoilla (läppärin kaiuttimet). Suoraviivaset sanat, ihan kiva laulusaundi. Hauska toi "pieni pilvenhattara masentaa", puhuu jotain suomalaisuudesta.. :D Ei arvosanaa, koska en usko numeroarvosteluun. :)

Tykkään tämän kipaleen saundeista ja droonaava tahti toimii tässä tapauksessakin.

Ihan hyvä biisiaihio, ehkä vähän liikaa saman toistoa. Kaipaisi ehkäpä lisätuotantoa.

Kova meininki tunteellisella tasolla. Rock on!

Tosi surullinen biisi. Hyvin soitettu, mutta surullisuus ei välity lauluosuudessa täysin uskottavaksi - nyt mentiin yliteatraalisuuden puolelle.

Kommenttirinki: Vähän turhan pitkää fiilistelyä alussa. Tuntuu, että Sielun Veljet on tehnyt saman jo vuosia sitten. Anteeksi.

Experimentaalinen - sillä sanalla voisi tätä kuvailla. Pellemiljoonat ja ismoalangot on selvästi opiskeltu. On tässä kuitenkin omaperäistä otetta.