23.02.2008 Marttila, Ailan lounasravintola

Kahdeskymmeneskolmas helmikuuta sai (kyseenalaisen) kunnian olla päivä, jolloin Alasin esiintyi livenä ulkopaikkakunnalla. Odotukset olivat verrattaen alhaiset, sillä pääkallonpaikkana toimi Ailan lounasravintola. Kuulostaa todella rokkenrollilta. Ja keikka saatiin vielä lyhyellä, neljän päivän varoitusajalla.
Liikkeelle lähdettiin pakettiauton ja henkilöauton voimin. Paikalla ei omia PA-vehkeitä ollut, joten keikka tuli hoitaa treenismäisesti.
Itse keikkapaikka osoittautui kuitenkin ennakko-odotuksia paremmaksi. Kamat saatiin nopeasti lavalle ja soundcheck hoidettua suht kivuttomasti. Lavasoundi kuulosti itseasiassa paremmalta mitä viime keikallamme Klubilla. Hämmentävää. Monitoroinnin puuttuessa ainoaksi ongelmaks jäi lähinnä se, etteivät kitarataiteilijat kuulleet toistensa soittoa. Muuten soundit saatiin yllättävän hyvään balanssiin.
Soittoa odotellessa meille tarjoiltiin erittäin maittava ateria ja oluset kyytipojiksi. Tästä ateriasta keikkapaikka ansaitsi kyllä mojovat pisteet ja nosti mielialaa suuresti. Tuhdin aterian jälkeen jäimme odottelemaan ja jännittämään tuleeko paikalle kukaan kuuntelemaan.
Kyllähän sitä yleisöä lopulta tuli, parhaimmillaan parisenkymmentä katsojaa. Jee. Vaan eipä siinä mitään, keikka kuin keikka, täysillä vedetään. Huumoria tarjosi koko illaksi eräs paikallinen, joka pyöri perässämme kuin varjo, höpöttäen taukoamatta päättömiä juttujaan sekä kutsuen jokaista bändiläistä vuorollaan satunnaisella nimellä. Samainen herra viihtyi myös keikan aikana melkein enemmän lavan puolella kuin yleisön joukossa. Lähinnä biisitoiveita esittäen. Pyydän anteeksi ettemme osanneet soittaa Skid Row'ta, vaikka kuinka pyydettiin. Saman menon jatkuessa vielä kamoja pois roudatessa herran komiikka alkoi lähestyä tragikomiikan rajoja.
Vaikka yleisö ei tuntunut lämpenevän soitollemme tippaakaan (edes sääliaplodeja ei irronnut), niin silti meitä vaadittiin aina vain jatkamaan soittamista. Vaikka oma materiaali oli jo kertaalleen käyty läpi ja kaikki vähäiset lainabiisimmekin soitettu, niin silti yleisö (tai ainakin muutamat humalaisimmat) vaati lisää. Ei auttanut vaikka soitimme maailman kuluneinta cover-vetoa Paranoidia (josta ei kuulemma saisi mainita kenellekään mitään, mutta ei näitä raportteja kukaan kuitenkaan lue)! Hulluja nuo marttilalaiset.
Setin loputtua ehdimme huilata takahuoneessa puolisen tuntia, kun kansa vaelsi jo takahuoneeseen asti vaatimaan lisää soittoa, joten pienimuotoinen encore oli pakko käydä vetäisemässä. Parit coverit uudelleen ja sitten saa riittää. Onneksi jukeboksi pelasti loppuillan.
Sitten kamat autoon ja treeniksen kautta kotiin. Reissusta jäi hieman omituinen fiilis. Soitto sujui perusvarmasti, keikkapaikka yllätti positiivisesti, vähäinen yleisö ei kiinnostunut juuri ollenkaan. Oliko tämä nyt huono vai hyvä keikka? Ehkä se oli loppujen lopuksi ihan hyvä, koskei ainakaan suoranaisesti ketuta. Kyllä Ailan lounasravintolaan voisi toistekin keikalle lähteä, kunhan ehtii mainostuksen hoitamaan ajoissa ja kunnolla.
Terveiset ja kiitokset vielä lounasravintolan henkilökunnalle ateriasta ja hyvästä kohtelusta! Suosittelemme paikkaa muillekin bändeille. Marttila experience on jotain mikä kannattaa kokea.

VARSINAINEN SETTILISTA
Taival
Lapsuudenkoti
Ahdas
Rajaton rakkaus (Niskalaukaus cover)
Sähkömeri
Valtias
Discoinferno (CMX cover)
Vieraalle rannalle
Valtakunta (Kotiteollisuus cover)
Muistojen kuvat
----
20. huhtikuuta
Paranoid (Black Sabbath cover)
Teon teoriaa (Mokoma cover)

"ENCORE"
Yössä
"Matti" (CMX cover)
Deoksiribonukleiinihappo
Discoinferno
Valtakunta