Siellä lähellä tahtoisin olla -
täällä on kyllä paljon voimia.
Vaan turhaan ne tulevat aamuisin
kun en keksi niille käyttöä,
en mitään toimia
jotka johtaisivat lähemmäksi.

Valveeni on vain aloittelijan taidetta
ja unet, ne kiinnostavat nyt enemmän -
tahtoisin nukkua nämä päivät pois
siihen päivään kun taas nähdään
lumi ja jäinen tie samoin silmin

Todellisuus on poissa täältä, kaukana
siellä riittää valoa ja kauneutta
täällä paskassa tarpoessa ei voi laulaa
niinkuin tahtoisin laulaa kauniisti
vaan ääniaallot harmonisoin säröillä
vastaamaan ympäröivää todellisuutta

Se säröilee eniten,
kun silmäni hisverisuonet
kalkkivirta hajoittaa -
repii kohti lohduttavaa pimeää.

Teen vihdoin sen solmun joka avaa portin
toinen pää solmittuna lämpöputkeen
vahvistimiin jätän virran
että kuulette sen
millainen ääni, oli se
minkä huolia soivan luulitte
ei, se oli vain peilikuva
totuuden kauneudesta.

Sinne kireä köysi vie, tai salainen mantra.
Suitsukkeen tuhka sytyttää maton jolla nukun.
vuosien päästä, enää kun en jaksa katsoa
pelkkää peiliä, vaan vaadin aitoa valoa.