Tänään oli viimeinen iltani suosikkikahvilassani. Minun täytyy jatkaa matkaa. Jospa se kahvilan henkilökunta tietäisi kuinka tärkeitä ja rakkaita he ovat minulle. Olen kauan sitten siellä soitellut pianoa, olen nähnyt sukupolvien vaihtuvan. En voi kuvailla kuinka ikävä tulee. Mutta minulla ei ole varaa maksaa kahvista kolmee euroa - Säästöt lyö päälle. Olen myös päättänyt vuodesta 2007 jatkuneen kirjotusurakan päättäjille ja mediaan sekä Puolustusvoimiin. Yritän kovasti löytää elämäni merkitystä ja tarkoitusta. Seurakuntakaveri vertasi ihmiselämää Jim Carreyn vauhdittamaan Truman showhon. Irrottautuminen vanhoista tutuista maneereista todella mullistaa elämää. Ehkä Saatana on laittanut tiellemme esteen, jonka luulemme olevan ylittämätön, mutta se on pelkkä valhe. Yleensäkin asioilla on tapana järjestyä. Sanassa lukee "Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa niin kaikki muukin teille annetaan." Minulla on rakkaat vanhemmat maalla ja Turussa kotiseurakunta. Lähellä pururata ja punttisali - Herra on minun paimeneni. Ei minulta mitään puutu.