Vuoden todennäköisesti viimeiset Turingin poppikoneen treenit pidettiin sitten tänään.

Edelliskerralla aloitettu biisi tuntui edelleen aivan kelvolliselta, jopa niin toimivalta että päätettiin jatkaa samaa askeettista nauhotusmetodia - edelleen kaikki di-pedaalin läpi. (Sanottakoon, että aiemmin en ole pitänyt suoraan nauhoitetuista sähkökitaroista, koska mielestäni niiden soundista puuttuu jotain oleellista. Tämän biisin nauhoittelun myötä olen oppinut suhtautumaan myös sähköisten kitaroiden suoraan nauhoittamiseen positiivisesti, mikä on mukavaa.)

Timopoika soitteli lisää kuivakkaa kitaraa, tosin di-pedaalisoundiin lisättiin jälkikäteen säröä tietokoneella - olemmehan moderni, 2000-lukuinen rokyhtye. Allekirjoitanut päätti taas kerran soitella Capteenin halpaa Yamaha-kiipparia toinen toistaan muovisemmilla soundeilla. Jotakin möykkää pääsi ihan biisiin asti, ja hassua kyllä, myös kiiboordit kuulostivat ihan kitaroilta. Biisin sovituksesta tuli todellista köyhän miehen (todella köyhän miehen..) U2:ta - kuin The Edgelta olisi otettu kaikupedaali pois.

Nyt pohjat ovat kunnossa, biisistä tosin puuttuvat vielä sanat ja siten tietenkin vokaalit. Tästä on varmaankin ensi vuonna hyvä jatkaa, ainakin tällä kertaa oli taas todella mukavat sessiot. (Kiitokset pojille karkeista ja oluesta.)