Ajantaju menee, kun on töitä ja vapaata niin epäsäännöllisesti... Mutta tulipa sekin päivä, jota olin odottanut. :) Lauantaina kävin Semifinalissa kattomassa Extra Virginiä bändin ensimmäisellä keikalla. Ensin tuli ne biisit, jotka oli tuttuja täältä ja sitten tuli sitä, mitä oli kaivannutkin eli ennenkuulemattomia biisejä. Homma toimi livenä mainiosti, erityisesti pidin kaikista niistä kohdista, missä koko bändi lauloi. Siinä oli jotain sellasta hienoutta, mitä harvemmin tulee koettua. Toivottavasti keikkoja tulee lisää ja miksei biisejäkin. Mikserin biisit on hyviksi havaittu ja kyllä niistä ennenkuulumattomistakin useampi kuulosti jo ekalla kerralla suurenmoiselta. :)

Torstai-iltana piipahdin On the rocksissa tsekkaamassa Freukkareiden keikan, kun olivat pääkaupunkiseudulla kerrankin. Mahtaa olla melko kauan edellisestä kerrasta, ehkä joku unplugged-juttu on voinu olla... Keikalla oli vallan erikoinen meno, kun taas oli tapahtunut jäsenen vaihdos. Erikoisinta oli tietenkin se, että Jari oli ite yleisössä ja kävi lavalla kuitenki spiikkaamassa "oman biisinsä" eli "Mun vanha pannupää"n. :) Sitä veikkoa tulee kyllä vielä kovasti ikivä, erityisesti jos setissä on jatkossakin just ko. biisi ja "Isätön cowboy", jossa Jarilla oli "oma koreografia". Ne jotka eivät tiedä, Jari Luostari oli Freukkareiden edellinen basisti. Rumpali ehti vaihtua pari kuukautta sitten - hassua, että Markus (uusin FME&J-rumpali) taputti mua olkapäälle ennen toista settiä, mutta se oli mukava ele. :)

FME&J-keikka oli muutenki jollain lailla tavallisesta poikkeava, kun lavalla oli niin paljon porukkaa ja biisit tuli niin erilaisessa järjestyksessä. Mutta hyvä niin, koska oon ollu todistamassa jo yli 60 keikkaa - kuinka siinä niin pääsikään käymään... Onneks ehdin vielä just ja just kuulla "Paikkoi ja pleisei", koska se on niin ehdoton kipale. :)

Musan parissa meni aika taasen ja hyvä niin. Tällä uudella viikolla ei tietääkseni oo mitään keikkaa, minne oisin menossa. Katotaan, ehkä jotain vielä tulee... Kun Tavastialle ei kuulemma mahdu Ismoa ja Säätiötä kattomaan; se ei edes harmita, kun olen sitä mieltä, että tämä Säätiö ei oo läheskään niin hyvä kuin se 90-luvun Säätiö.

Äh, peti kutsuu. Näkymiin.